sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Pitää oppia oppimaan uudella tavalla

Tämä on jo vähän kulunut sanonta. Pysähdynpä kumminkin asian ääreen,  kun sen sanoo Bengt Holmström, talouden Nobel-palkittumme.

"Meidän pitää oppia oppimaan uudella tavalla, tuore Nobel-voittaja sanoi.
Uusilla oppimistavoilla Holmström viittasi vaikeuksiin, joita automaatiotekniikan hyödyntämisessä on.
Taloustieteilijöiden keskuudessa uuden tekniikan on uskottu olevan resepti tuottavuuden vauhdittumiseen, mutta todellisuudessa vauhti on hidastunut.

Holmströmin mukaan suurin ongelma voi olla se, että uutta tekniikkaa opitaan hyödyntämään hitaasti."
(Lähde MTV-uutiset 10.10.2016) linkki uutiseen

On ollut hyvinkin hauskaa ja kiinnostavaa yrittää paneutua omantyöuran loppusuoralla koulumaailmassa juuri tähän samaan asiaan. Toisaalta on hyvin ymmärrettävää, että perinteeseen ylpeästi nojaava koulutusinsituutiomme ei ota uusia oppimisen välineitä innoissaan vastaan. Kun vielä muutokset ovat nopeita, ja ulkoapäin tulevia, ei koulutusjärjestelmä oikein millään ehdi reagoida. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja häviää, työmarkkinoiden rakenne muuttuu ja uusia viestinnän välineitä tulee markkinoille kuin sieniä sateella. Mutta yritettävä on. Opettajan selviää parhaiten jos voi ajatella uusien vaatimusten olevan ammatillisesti haastavaa mutta kiinnostavaa. Eipä tule opetus- ja kasvatustöissä nykyään aika pitkäksi.

Vähän samasta asiasta, vaikka eri näkökulmasta kirjoittivat Helsingin seudun erilaiset oppijat ry.n edustajat Hesarissa 21.2. : Koulussa tulisi opettaa oppimistaitoja

Pidin erityisesti tästä kohdasta:
"Ratkaisuksi ehdotamme pakollista oppimistaitojen opetusta kouluihin. Opetusta pitää antaa säännöllisesti jokaisella luokka-asteella.
Opetus sisältäisi muun muassa opiskelutekniikoiden ja lukustrategioiden harjoittelua sekä oppimisen apuvälineiden käytön ohjausta. Tästä ei olisi hyötyä pelkästään oppimisvaikeuksisille oppilaille vaan jokaiselle."

Opettajat sanovat varmaan, että kyllähän oppimistaitoja opetetaan. Luulen, että kuitenkin vaihtelevasti, opettajien kiinnostuksesta ja osaamisesta riippuen. Se ei ole oppilaan kannalta hyvä juttu. Sillä tosiaan, kyllä varsinkin ajassamme on tärkeintä osata oppia. Se on taito, jota voi harjoitella, sopivan valmennuksen avulla. Jokaisen pitäisi löytää innostava ja tehokas tapa oppia, ja käyttää siihen uusimpia oppimisen välineitä.

Opettajien kannattaa minusta keskustella yhä enemmän siitä, mitä on tärkeää opettaa? Sisällöt ja oppimisen oppiminen ovat osittain yhtaikaa opetettavia, mutta painospiste on opettajilla hyvä olla tiedossa.


Usein kyllä ihmettelen sitä, että koulu voi toisille oppilaille olla kuin uimakoulu, jossa heitetään veteen ja käsketään uida, vähän kärjistäen. Koulun alku ei yleensä tarjoa oppimaan oppimisen opetusta. Jos sitä tuleekin, niin sitten myöhemmin, jolloin jotkut ovat voineet olla upoksissa liian kauan. Tämäkin asia tehdään jo monin paikoin uudella tavalla. 

2 kommenttia:

Martti Hellström kirjoitti...

Tärkeällä asialla taas, Rauno!

Kirjoitin omaan blogiini kaksi itselleni tärkeää lastua; Koonnat Andy Hargreavesin ja Michael Fullanin muutosteorioista. Ainakin minulle ne avaavat tuota inertian probleemaa: miksi koulu ei muutu- tai miksi se muuttaa muutokset koulunnäköisiksi.

Yksi asia, jota itse pohdin on: pitäisikö meidän hyväksyä, että koulussa tarvitaan kahdenlaista oppimista: Vanhaa ja uutta. Ei siis joko tai vaan sekä että. Vanhalla oppimisella tarkoitan, että yhä on tietoa, jota kannattaa yrittää ymmärtää ja jopa muistaa. Luulen, että erilaisten oppijoiden kirjoitus viittasi siihen, että nykykoulussa ennen niin tärkeä opiskelutekniikka on so last season. Mutta vanha oppiminen ei yksin riitä. Tarvitaan taitoa luoda, keksiä ja rakentaa uutta tietoa. Juuri tässä uudessa oppimisessa ICT on huikea väline. Ja on iso harmi, jos oppilaat eivät saa koulussa eväitä siihen.

Martti

Rauno kirjoitti...

Justiinsa noin, Martti!
Luulisi olevan selviö, että tarvitsemme opetuksen jatkumoa, mutta uusia välineitä ja toimintapoja pitää koko ajan kerätä mukaan. Eihän opetus tai oppiminenkaan voi olla valmista. Ehdotomasti sekä, että ja vielä jotain kolmattakin.
Tuo on hyvä ilmaisu, että koulu muuttaa muutokset näköisekseen. Jos en ihan väärin muista niin väitöskirjassasi totesit suunnilleen niin, että iso ja nopea muutos on parempi kuin hitaasti etenevä. Varmaan se hidas muutos sulauttaa muutoksen itseensä, ihan vahingossakin. Ja organisaatiot haluavat muuttua hitaasti, jos ollenkaan.
Kyllä tässä ollaan lähivuosien ja vuosikymmenten ison tehtävän äärellä. Maat jossa opitaan oppimaan uudella tavalla, luultavasti nostavat kansantuloaan ja takaavat hyvinvointia kansalaisilleen. Muut jäävät sitten kuluttajiksi, jos siihen on varaa.
Katsotaan nyt mitä tämä opsi saa aikaan...