maanantai 7. tammikuuta 2013

Tiede on toisinaan hyödyksi, koulussakin

Harmi että joulu meni jo. Nyt tuli sellaista tutkimustietoa, johon tukeutuen olisi voinut opettajakin täyttää rehtorille lahjalistaa:

Luokkahuoneen sisustuksella on merkitystä oppimituloksiin, väittää Saltfordin yliopiston uusin tutkimus.

Smartplanet.com-sivustoilla raportoidussa tutkimuksessa yliopisto selvitti yhdessä arkkitehtitoimisto Nightingale Associatesin kanssa, miten erilaiset luokkahuoneet vaikuttivat 751 ala-asteikäisen lapsen oppimistuloksiin.

He arvioivat kymmentä eri muuttujaa, mm. luonnonvalon määrää, akustiikkaa sekä värejä.

Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia eri luokkien välisistä eroista oppimistuloksissa oli selitettävissä koulurakennukseen liittyvillä ympäristötekijöillä. Tämän ohella yksittäisillä luokkahuoneen sisustukseen liittyvillä tekijöillä oli jopa 25 prosentin vaikutus.

Luokkahuoneen sisustuksen merkityksestä oppimistuloksille on ollut samansuuntaisia olettamuksia jo aiemmin, mutta asiaa ei ole ennen tutkittu yhtä tarkasti.


Lähde: Verkkouutiset.fi

Olen ollut homaavinani samaa ihan omassakin työvireessä. Kun luokan on saanut sisustettua mieleisekseen, siellä on mukavampi toimia.
Esteettien ympäristö ei ainakaan ole haitta. Joskus, käydessäni nykyäään muissa kouluissa, silmään pistää vaikka roikkuva rullaverho ja se ikkunanlaudalle kuollut viherkasvi. Epäviihtyisä ympäristö viestii tilaan tuleville, että täälä ei tehdä mitään tärkeää, se on minun tulkintani. Auttaa varmasti paljon, jos luokkatilassa on mukava olla, sieltä ei ole kiire pois.
Lopuksi voisi ajatella myös niin, että harmoninen ja viihtyisä työympäristö helpottaa keskittymistä ja virittää oppimistilaan.

Emmehän kai enää keskustele siitä, saako tai pitääkö koulussa viihtyä? Viihtymisellä on yhteys hyvään oppimiseen ja onhan se elämänlaadun tärkeä komponentti.

Tälläisellä tieteellä on toivottavasti merkitystä koulun arjessa. Yhdessä kotien ja oppilaiden kanssa voitaisiin miettiä, miten meidän koulun viihtyisyyttä  parannetaan. Se ei yleensä maksa paljon, mutta auttaa hyvien tulosten saavuttamisessa.

Juuri tällaista poikkitieteellistä tutkimuksenasettelua kasvatustiede tarvitsee.

2 kommenttia:

Opetusneuvos Martti Hellstöm kirjoitti...

Selvisikö, miten muut mahdollisesti asiaan vaikuttavat tekijät oli otettu huomioon?

Rauno kirjoitti...

Tämmöinen yksittäinen uutinen yhdestä tutkimuksesta on kai enempi keskustelunavaus, tärkeästä asiasta. Lienee aika mahdotonta eliminoida muita tekijöitä, vai? Mutta ei estettisesta ja kodikkaasta ympäristöstä ole varmaan keenllekään ainakaan haittaa. Tunteet ja tuntemukset ohjaavat kumminkin oppimistakin. Kun ei ihminen ole ensisijaisesti ajatteleva
olento...