sunnuntai 30. lokakuuta 2016

MIten reagoida tulevaisuuteen?

Eilen lauantaina oli Hesarin vieraskynässä jälleen kiinnostava kirjoitus:

Koulutus ei reagoi työn muutokseen (linkki artikkeliin)

Tiejenkäsittelytieteen tutkijat Matti Tedre ja Peter J. Denning kirjoittavat siitä, miten nopeasti tulevaisuudesta tulee nykyhetkeä tässä maailmassa. Koulutuksen reagointi uusiin tarpeisiin on aivan keskeinen asia, kun yhteiskunnan tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan. 

Kirjoituksessa oltiiin uuden opetussuunnitelmankin äärellä, vaikka sitä ei erikseen mainittu. Kirjoittajat halusivat yleisellä tasolla muistuttaa, miten vanhat ammatit muuttuvat tai lakkaavat olemasta, myös uudella tietotekniikan alalla. Koulutus on onnistunutta, jos se antaa valmiudet myös oppia uutta ja muuntua uusissa tilanteissa. 

Tulevaisuuden ennustelu on aina vaikeaa ja siinä voi joutua vähättelyn ja naurun alaiseksi. On niin paljon ennustuksia, jotka eivät ole toteutuneet. On  myös paljon suuria muutoksia, joita ei ole osattu ennustaa. Tutkijat esittävätkin artikkelissaan sitä muutosta joka on jo tapahtunut, perusteena koulutuksen muutostarpeelle. Heidän kohteenaan on erityisesti tietotyö, josta Suomessakin odotetaan ( ja onhan se jo) kansantalouden veturia:  "Koneoppimisen avulla tietokoneet tekevät tarkkaan rajattuja asioita nopeammin, väsymättä, halvemmalla ja usein paremmin kuin ihmiset."
---
"Tietotyö vähenee koneiden kehittyessä, mutta siihen kiinteästi liittyvät uudenlaiset työt – esimerkiksi uutta luova designtyö – lisääntyvät. "

Automaatio vie siis työtä myös tutkimuksen ja kehittämisen parista, mutta samalla syntyy uusia tehtäviä, entisä vaativampia ja ehkä entistä harvemmille. Kun uuden opetussuunniteman mukana kohkataan kouluissa paljon koodaamisesta, niin tutkijat hämmentävät tämän uuden ja odotetun opetuksen merkitystä:
"Tietotekniikassa korostuvat koodaustaitojen sijaan yhteisöjen, kielen, mentoroinnin, innovoinnin, kulttuurin, arvojen, lisäarvon ja yhteiskunnallisten muutosten taju ja taidot. Piilaaksossa juuri tällaisia taitoja hallitsevat designtyöläiset ovat tietotyön automatisoinnin ja uusien palvelujen takana." 
Olemmeko taas vähän myöhässä? Parempi kuitenkin opetella koodausta kuin olla opettelematta. Käytännössä näytää kumminkin siltä että koulujen koodaaminen onkin mieluummin ohjelmointia- ja parempi niin. Mutta sekään ei ole lainkaan tuota suurien kokonaisuuksien ymmärtämisen valmennusta.

Kiinnostavaa ja lohdullista on, että kirjoittajat avaavat tietoyhteiskunnan seuravan portaan haasteita. Meidän tulee ymmärtää ihmisestä enemmän: 
"Onnistunut designtyöhön valmistava opetus yhdistää teknisiä, yhteisöllisiä ja ihmisen ymmärtämisen taitoja. Meidän ei tule opettaa, kuinka robottien kanssa kilpaillaan. Sen sijaan ihmisiä on valmennettava – automaatiota hyödyntäen – ratkaisemaan ongelmia, joista robotit eivät vielä suoriudu."

Kun katsotaan päivän uutisaiheita, niin todellakin toivon, että ihmisen ymmärtämisen taidot opetettaisiin kotona ja koulussa, niin että yhteisöjä voidaan kehittää kaikille turvallisiksi.  Iso haaaste opettajille, mutta himmeen kiinnostava!

Ei kommentteja: