Kaiken Pisa-masennuksen keskellä on kiva lukea menestystarinoita. Niitä varmaan on paljonkin ja media saisi niitä tuoda esiin. Välillä näyttääkin, että huono uutinen on helpommin myytävissä mediassa, nimittäin.
No, osuipa silmiin TAVOITA-malli, jota on kehitetty Tyrnävällä Kuulammen koululla. Mallin vetovoima perustunee pitkälti oppilaiden osallistamiseen, oman oppimisen haltuunottoon. Koulun oppilaat ovat kaikilla osa-alueilla merkittävästi Suomen keskiarvon yläpuolella. Kiinnostavaa on myös että tytöt ja pojat ovat yhtä hyviä.
TAVOITA-mallissa näyttää olevan ytimessä oppilaan itse asettamat tavoitteet. Lisäksi opetusta yksilöitetään osittain digioppimisympäristöissä. Äidinkielessä ja matematiikassa käytetään näitä oppilaiden valitsemia joustavia tavoiteryhmiä. Oppilas voi valita tavoitetasonsa, jota tarkastellaan jaksottain. Voi olettaa että itse valittu tavoitetaso sitouttaa ja motivoi oppilasta. Omassa ryhmässä on enemmän tasaisuutta, ja varmaan keskinäistä tukea. "Tulokset ovat lupaavia ja oppilaat kiittelevät mallia sekä toivovat sille jatkoa". Itsekin käytin aikoinaan matematiikassa kolmen tason tavoiteryhmiä kokeisiin valmistautuessa. Hyvin toimi. Kun itsearviointi kehittyy, niin koulu vastaa odotuksia ja oppilaalle kehityy tunne, että hän vaikuttaa omaan oppimiseensa. Aika usein nimittäin oppilailla on melko heikosti kehittynyt itsereflektointikyky, jos sitä ei ole opetetettu eikä harjoiteltu. Linkissä uutisia hankkeesta (Linkki)
Yhteisöllisyyden näkökulmasta voisi ajatella, että ryhmien koostumus vaihtelee eri oppiaineissa liikaa. Tärkeää voi kuitenkin olla, että ryhmä on luultavasti turvallisempi kuin sellainen, jossa erot oppimisessa ovat suuret. Ei tarvitse erottua huonoimpana. Rentous lisääntyy kun ei näe itseään muita kehnompana oppijana. Luulisin, että tämä kokemus voidaan tavoitteen perusteella rakentuviin ryhmiin hyvinkin saada. Silloin oppiminen on helpompaa ja motivaatio säilyy. Tärkeintä on kuitenkin parhaan tai parhaiden kavereiden tuki ja sitä tämä malli ei estä.
Pitkälti tämän oppimismallin perusteella koulu saavutti huippupisteet Pisa-testissä: "Tyrnävän Kuulammen koulu sijoittuu korkeimpaan kansalliseen neljännekseen jokaisessa PISA 2022-tutkimuksen kategoriassa: matematiikassa, lulutaidossa ja luonnontieteissä" (Rantalakeus-lehti 26.1.2024)
Vanhana digipedagogina kiinnosti myös tämä vs. sivistysjohtajan Teija Eskolan lausunto: "Koulumaailman nykyhaasteista puhuttaessa kritiikki kohdistuu usein virheellisesti digitaalisuuteen ja työkaluihin, kun pitäisi puhua siitä, miten näitä työkaluja voitaisiin hyödyntää paremmin. Meillä digiopetuksesta on erittäin positiivisia kokemuksia." Tästä samaa mieltä.
Meillä saatettiin tehdä 2000-luvun alussa se virhe, että koulujen laite- ja infrahankintoja tuettiin voimakkaasti. Opettajien koulutus jäi liian vähälle, jolloin opetus jatkui usein samanlaisena vaikka oppimisympäristö osin uudistui. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kännykät ja digimaailma nähdään oppimisen vihollisena, vaikka ne voisivat myös olla hyvinkin oppimista edistäviä.
Kun nettiä selaa, niin Kuulammen koululla näkyy olevan muitakin, yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia ja hankkeita. Onpa opettajilla ja oppilailla mukava koulu! Varmasti kodeissakin tykätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti