torstai 7. helmikuuta 2019

Emergentti oppiminen ja itseohjautuvuus

Olen taas katsellut muutamaa oppimisguruni,  professori Sugata Mitran videota. Olen innoissani. Opetusta ja oppimista voi todellakin tarkkailla laajasti ja miettiä, onko ihan muita tapoja oppia/opettaa kun se, joka on yleisesti käytössä. Ja miten uusia näkökulmia voisi toteuttaa niin, että oppiminen tehostuu ja innostaa. (Linkki videoon )


Tässä neljän minuutin videossa Mitra sanoo paljon. Hänen isänsä oli psykoanalyytikko. Nuori Mitra luki paljon alan kirjallisuutta. Hän valmistui yliopistosta pääaineenaan teoreettinen fysiikka, ja yhdisti siihen tietonsa ihmisen mielestä. Kun hän aikoinaan teki Intiassa kuuluisan Whole in the Wall-kokeen, hän havaitsi, että täysin oppimattomat lapset voivat tietokoneen ja internetin avulla oppia melkein mitä vain, yhdessä. Tämä tuntui silloin mahdottomalta.  Niinpä hän ajattelee nyt, kun koetta on toistettu tuhansia kertoja, että oppiminen on   emergentti ilmiö, jossa ryhmä voi oppia kollektiivisesti. Yksilöt eivät ehkä ole oppineet, ainakaan kaikki, mutta ryhmä tuottaa oikeita asioita. Näin kai nykyisin toimivat tutkijaryhmätkin. Oppimista tapahtuu ryhmän spontaanin järjestymisen avulla. Hän on havainnut kokeissaan, että itseohjautuva prosessi pysähtyy, jos ryhmää ohjaa opettaja. Niinpä opettajan roolia pitää muuttaa radikaalisti, jos haluamme hyödyntää paljon esillä ollutta itseohjautuvaa oppimista.  Ihmiset ovat oppineet jo kauan ennen kouluja. Sanomme edelleen, että leikki on lapsen työtä. Mikä viisaus siinä piileekään! 

Oppimisprosessi, jota tapahtuu koulun ulkopuolella on nykyään yhä tärkeämpi, koska ihan pienelläkin lapsella on kaikki oppimisen välineet yleensä käytössään.  Tätä spontaania oppimista voisi hyödyntää koulussa paljon enemmän, ja niin on alettu tekemäänkin. Oppimista tapahtuu koko ajan enemmän koulun ulkopuolella, koululla ei ole enää aikoihin ollut tiedon jakamisen monopolia. (jos on ollutkaan) Se on liitettävä paremmin mukaan koulussa tapahtuvaan oppimiseen, muutoin koulun merkitys vähenee, lasten ja nuorten näkökulmasta. (ja niinhän on tapahtunutkin) Tämä prosessi ei ole kenenkään vika, vaan uuden mahdollisuus. Uusi ops onkin tarttunut entistä paremmin kaikkialla oppimiseen.

Toisessa videossa Mitra selvittää miten on tultu nykyisenlaiseen opetuskulttuuriin ja miten sitä olisi syytä muuttaa. Melkoisen radikaaleja ovat hänen ajatuksensa siitä, mitä koulussa pitää opettaa. Onko perinteinen laskeminen tärkeää, onko lukeminenkaan kovin tärkeää, kun katsomme ja opimme yhä enemmän? Luulen kyllä että lähitulevaisuudessa oppisisällöt muuttuvat paljon. Tähtäimenä on vaativia taitoja. Ihmisten pitää oppia oppimaan ja ajattelemaan ja tuottamaan yhdessä jotain enemmän kuin mitä yksilöinä osaisivat. Koneet tekevät yksinkertaisemmat asiat jo nyt paljon meitä paremmin.

Käytännön toimenpiteenä Mitra ehdottaa, että kokeissa saa käyttää internettiä rajattomasti. Silloin muuttuu moni asia. Kiintoissa on myös hänen ajatuksensa siitä että esimerkiksi oikeinkirjoituksen avustajaohjelma ei tee meitä huonommin kirjoittaviksi, vaan päinvastoin. Lukeminen, kirjoitaminen ja laskeminen ovat taitoja, joita algoritmi paitsi tekee puolestamme, myös opettaa tehokkaasti. Ostan ajatuksen.

Koulu ja opettajat voivat vapautua kehittämään pedagogiaa, joka tähtää korkean tason tavoitteisiin.
Alku on jo näkyvissä.

Linkki videoon




Ei kommentteja: