Kesäloman siirtämisestä

 No onpa melkoisen ikuinen ja vaikea aihe tämä koulujen kesäloman siirto myöhemmäksi... Siitähän on puhuttu lähes aina, mutta nyt taitaa olla aika lähellä toteutuminen. (LINKKI Yle-uutisiin) Tämä hallitus ei toimi OAJ:n vaikutuksesta, ihme kyllä.

Nyt näyttää nimittäin siltä että muut paitsi opettajat kannattavat siirtoa. Aika usein onkin niin että uudistuksia vastustavat eniten ne, joihin uudistus vaikuttaa. Toisaalta kyllähän loma-ajan siirto vaikuttaa kaikkiin perheisiin, joissa on kouluikäisiä lapsia. 

Kesäloman siirtoa perustellaan eurooppalaisella lomarytmillä, ainakin. Itsellä ei ole selvää kantaa asiaan, mutta ainahan voi kokeilla. Sinänsä Euroopassa Suomi edustaa koulujen loma-ajassa ja työpäivien määrässä keskivertoa.

Aihetta kirjoittamiseen tuli kun luin erästä juttua asiasta. Opettajat, joita haastateltiin, toivat esiin oppilaiden (opettajienkin) väsymyksen, että jo nyt ollaan keväällä väsyneitä, eikä kevätlukukautta pidä siksi pidentää. Ajattelen että, opettaja voi vaikuttaa tähän melko paljon. Ja miksi tämä väsymys on huoli erityisesti silloin kun loma-ajoista puhutaan? Jos koulu on liian raskas, niin sitä pitää keventää ihan konkreettisila toimilla. Pelkät huolipuheet eivät auta ketään. Vähän välillä harmittaa, kun mediassa leviää helposti yksipuolinen  puhe koulun kuormittavuudesta ja ehkäpä opettajatkin pääsevät helpoiten julkisuuteen negatiivisella koulukuvalla. Onhan niitä paljon raskaita töitä, joissa on vähemmän lomia, jos sallitaan tämä havainto. Koulussa myös viihdytään ihan kivasti.

Voi asian nähdä näinkin: Jos koulua ei jakseta käydä paria kuukautta ilman lomaa, niin järjestelmässä on vikaa. Tottakai jokainen pitää lomaa mielellään, mutta koulussa on jo nyt enemmän lomaa kuin työelämässä yleensä. On varmaan niin että jaksamisessa on myös suuria yksilöllisiä eroja, ehkä jopa erilaista koulukulttuureista johtuen.

Kevätlukukauden kuormittaminen on asia, johon voi vaikuttaa työnohjauksen ja hyvän johtamisen avulla, yhteisöllisesti.  Opetussuunnitelman ymmärtävä sisäistäminen auttaa myös paljon. Onhan ainakin perusopetuksessa yhdeksän vuotta aikaa, eikä lopulta hirveän paljon sellaista jota pitää oppia. Useimpiin asioihin tutustutaan. Tietysti luokanopettaja voi rytmittää työtään parhaiten. Itsellä oli hyvin toimiva käytäntö se, että en pitänyt kirjallisia kokeita lainkaan toukokuussa. Kiire väheni huomattavasti ja tunnelma luokassa oli leppoisampi.

Pitää taas kerran todeta, että koulu on tärkeä kasvuympäristö oppilailleen (ja voihan opettajakin siellä kasvaa ja kehittyä). Jos koulun rakenteessa on liiallisesti kuormittavia tekijöitä, pitää asioita muuttaa aikuisten toimesta. Aikuiset ovat vastuussa oppilaiden hyvinvoinnista, eivät oppilaat voi muuttaa esimerkiksi työn rytmitystä. Toisaalta koulussa tulee oppia ponnistelemaan ja tekemään työtä tavoitteidensa eteen.

Toivon tässä kohtaa, että koulun kuormittavuus ei olisi vain se esiin kaivettava ase, jota käytetään loma-ajan muuttamisen estämiseksi. Kuormittavuus on asia, jota pitää tarkkailla ja tehdä tarvittavia muutoksia koko ajan. Moniin asioihin voi vaikuttaa ihan opettaja- ja koulutasolla. Kouluun saa tulla innostuneena ja lomalle on hyvä lähteä iloisin mielin. Tämä on tavoite jonka eteen kannattaa tehdä yhdessä töitä. Ja useinhan se toteutuukin, kiitos teidän työstään ja oppilaistaan tykkäävien ja osaavien opettajien!