Joskus on iso kynnys kirjoittamiselle... Kesäkuussa edesmennyt Matti Rimpelä (linkki) oli niin vaikuttava hahmo ihmisenä ja tutkijana, että en oikein tiedä mistä aloittaa. Paitsi kävelevä tietopankki, hän oli tinkimättömästi tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin puolustaja. Ylilääkäri, sosiologi, professori ja dosentti julkaisi yli 300 tieteellistä julkaisua ja antoi lukemattomia haaastatteluja ja lausuntoja. Hän ei sekoittanut mielipiteitä ja jutustelua asianpohjaiseen faktaan. - Kuinka tärkeää nykyajassa! Kaikilla oli oma paikkansa kuitenkin. Matti ei myöskään pelännyt ottaa esiin epäsopivia aiheita tai ei-toivottuja totuuksia. Esimerkkinä käy poikien ja miesten aseman esiin nostaminen muun muassa Miessakit ry:ssä aktiivina ja puheenjohtajana. Tässä hyvin mattimainen pätevä esitys aiheesta tytöt ja pojat koulussa: (linkki videoon) Kannattaa katsoa!
Minulla (meillä) oli ilo tutustua Mattiin 6-7 vuotta sitten. Vaihdettiin ajatuksia ja annoimme pari kirjaamme. Matti kertoi "nähneensä valon" koulujen/luokkien sosiaalisen rakenteen muuttamisen/ohjaamisen suhteen luettuaan kirjojamme. Olimme valtavan helpottuneita, että jotain sitten olimme oikein ajatelleet. Matti näki että pysyvä pienryhmärakenne luokissa voi tasoittaa sosiaalista pääomaa ja toteuttaa perusopetuksen yhteiskunnallista tehtävää. Sosiologinen näkökulma oli hänelle selvää. Perustimme yhteisen ystävämme Päivin kannustamana Varjokomitean, jonka puitteissa kävimme Opetushallituksessa sekä opetus- ja sisäministeriössä esittämässä näkökulmaamme. Toivottavasti joku jälki jäi...No ainakin Keravalle!
Ajattelen nyt, että ei ollut sattumaa Matin kiinnostuminen koulujen pienryhmärakenteesta sosiaalisen pääoman tasoittajana ja hyvinvoinnin lisääjänä. Hänhän oli sosiologi. Ehkäpä opettajien koulutukseen pitäisi liittää sosiologian perusteita, jotta koulussa paremmin nähtäisiin perusopetuksen laaja yhteiskunnallinen tehtävä? Koulu ei ole ensisijassa yksilöitä vaan yhteisöä/yhteiskuntaa varten kasvattava järjestelmä. Yhteistoimintaa pitää oppia ja sen avulla kyetä rakentamaan elämän läpi kestävä turvaverkko. Jos sitä ei kotona opi niin koulun pitää hoitaa tämä tehtävä. Onhan se Perusopetuslaissakin toki mainittu, kun vain ymmärtäen lukee.
Muistan lämmöllä ja kunnioituksella Matin kykyä nähdä asioiden historia, hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja innostua uusista näköaloista. Matti oli täysin peloton esittäessään tietoon perustuvia kantojaan, ominaisuus josta minä jeesmiehenä olin kateellinen. Olimme todella kiitollisia siitä miten pyyteettömästi Matti antoi asiantuntemuksensa Varjokomitean käyttöön. Keskusteluja käytiin innostuneesti kotonamme ja lähileipomon mainiot karjalanpiirakat nimettiin Professorin piirakoiksi. Kiitos Matti, jätit ison jäljen, maailma tarvitsee lisää sinun kaltaisiasi ihmisiä juuri nyt kipeästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti