keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Pitääkö osata ennen kuin opetetaan?

Mediataidot.
Olen hiukan hämmentynyt. Viikon aikana olen törmännyt jo useamman kerran  koululaisten heikkojen mediataitojen hämmästelyyn.

Helsingin Sanomat otsikoi 1.2. sanomalehtiviikon uutistaan: Nuorten mediataidoissa isoja eroja
Uutisessa kuvattiin Jyväskylän yliopiston eSeek-tutkimusta jossa selvisi, että vain noin joka kolmas kuudesluokkalainen osaa arvioida tietolähteitä kriittisesti. Artikkelissä oltiin huolestuneita ja todettiin ongelman jatkuvan myös ylemmillä luokilla. Yhdessä lauseessa viitattiin koulun tehtävään opettaa asiaa...

Educassa viime viikonloppuna olin tilaisuudessa jossa kerrottiin lukiolaisten keskuudessa tehdystä mediatutkielmasta. Tutkijat olivat lukion aineenopettajia. He totesivat että tulokset olivat hämästyttävän heikkoja. Esimerkiksi lähdekritiikkiä ei hallita.

Hiukan tuntuu, että tämmöistä hämmästelyä kuulen myös silloin kun halutaan osoittaa, että tieto- ja viestintätekniikka ei kuulu kouluun tai että siitä ei ole oppimisessa juurikaan hyötyä. (Äskettäin vakiintunut tvt on muuten nyt äkkiä muuttunut digitalisaatioksi. Kumpi lie parempi ilmaisu)

Mutta kun asiaa pitää tarkastella tietenkin  toisinpäin. Jos halutaan tutkia koululaisten mediataitoja, niin olisi selvitettävä ensin mitä asioita ja miten paljon on opetettu. Sitten voidaan mitata ollaanko tavoitteita saavutettu,  eikö tutkimus näin etene? Jos mediataitojen heikkoa osaamista kovin päivitellään niin silloin tuntuu, että koulu on mittaamista eikä oppimista varten. Kouluissa ei nimittäin vieläkään ole mediataitoja järjestelmällisesti opetettu, ainakaan riittävästi. Tutkimukset osoittavat että koululaisten mediataidoissa on suuria eroja. Tämä johtuu siitä, että mediataitojen oppiminen on riippunut siitä, onko oppilas saanut asiasta innostuneen ja osaavan opettajan vai ei. Yhä useampi opettaja onneksi innostuu.

Lisäksi on pakko todeta, että mediataitojen opettelu on vaikeaa oppikirjoihin nojaavassa opetuksessa.
Miten voi oppia lähdekritiikkiä kun oppikirjasssa on vain oikeita tietoja?
Opettajan suullinen tai kirjallinen tieto on totutusti oikeaa, sitäkään ei tavitse epäillä.
Oppilaat tekevät kuten heiltä odotetaan ja miten he helpoiten tehtävistä ja kokeista selviävät. He ovat oppineet, että oikea vastaus on yleensä oppikirjan sivulla tai opettajan antamasta muusta materiaalista, kun sen oikean paikan vain löytää. Koulussa on pärjännyt ihan hyvin ilman lähdekritiikkiä. Ehkäpä sähköinen yo-koe muuttaa kaiken...

Juuri se, että mediataidot ovat heikkoja, kertoo meille että niitä pitää kouluissa tässä digitaalisen informaatiotulvan ajassa opettaa, innostuneesti ja asiaan tutustuen.  Oppilaat eivät opi vaativia informaation käsittelytaitoja itsekseen.

1 kommentti:

Martti Hellström kirjoitti...

Kyllä kai meidän opettajien on katsottava peiliin, jollei mediataitoja (esim. kriittistä ajattelua) ole opittu (tai opetettu) koulussa.

Jo POPSIssa oli läpäisyperiaate JOUKKOTIEDOTUSKASVATUS. Aihekokonaisuutena se jatkoi vuoden 1985 perusteissa. Vuoden 1994 perusteissa aihekokonaisuuden nimi oli Viestintäkasvatus. Vuoden 2004 perusteissa aihekokonaisuuksien opettaminen tuli pakolliseksi. Nyt nimikkeenä oli viestintä ja mediataito. Uusimmissa perusteissa puhutaan aihekokonaisuuksien sijaan laaja-alaisesta osaamisesta; ja ainakin monilukutaito sekä ajattelu+oppiminen ohjaavat kriittiseen ajatteluun.