Koulutuksen kehittämisen yhteydessä on alattua puhua uudesta oppimisesta. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta on tilannut aiheesta raportin, joka on hyvä:
UUSI OPPIMINEN
Jokaisen koulutuksen parissa työskentelevän ja varsinkin koulutusta ohjaavien tärkeää luettavaa.
Mihin lapsia ja nuoria tulee valmistaa?
Tänään oli Hesarissa Jouni Välijärven hyvä kirjoitus, joka liittyy läheisesti uuden oppimisen käsitteeseen. Professori Välijärvi on muun muassa Suomen Pisa-tutkimuksen koordinaattori, joten hänellä on melkoisen hyvä näköalapaikka suomalaisen koulutuksen vahvuuksiin ja heikkouksiin.
Lukiossa voidaan yhdistää valinnaisuus ja laaja-alaisuus
Minulle kirjoituksen avainlauseet ovat seuraavat:
"Nykyaikainen yleissivistyksen määrittely painottuu tiedon etsimisen, työstämisen, tuottamisen ja esittämisen taitoihin. Opiskelun ensisijainen päämäärä ei ole tiedon omaksuminen vaan aktiivinen tiedon kanssa työskentely. Harjaantuminen taitoihin, joita tällöin tarvittaisiin, ei ole mahdollista rinnan lukuisissa eri aineissa."
Toisin sanoen perinteinen lukio ei voi nykyisellä ainerakenteella turvata yleissivistystä sen nykyisessä merkityksessä eikä anna hyviä jatko-opintomahdollisuuksia. Molemmat lukion keskeisiä tehtäviä kumminkin. Välijärvi tarjoaa ratkaisuksi aineiden ryhmittämistä perheisiin. Uusi oppiminen käsittääkin terminä juuri uudenlaisen osaamisen painottamista, taidot ovat nyt tietoja tärkeämpää. Saapa nähdä miten uudistuksessa käy.
Miksi sitten on niin vaikeaa tehdä niitä ilmeisiä ratkaisuja, jotka johtavat esimerkiksi lukio-opetuksen päivittämiseen?
Koulutusta kehittävät ne, joita tulevaisuus ei koske yhtä vaativasti kuin opiskelijoita. Opiskelijoiden toiveet kuuluvat heikosti opettajien autonomiaan perustuvassa koulutusjärjestelmäsämme. Uudistuksen tahtovat hautautua ammatillisten eturistiriitojen jännitteisiin ja polittiisiin näkemyseroihin. Toivottavasti tulevaisuudesta nousevat haasteet ovat tapeeksi painavat, jotta niihin täytyy oikeasti vastata.
Suuret linjat päätetään tietenkin kaukana koulutuksen arjesta. Koulun tasolla, kouluyhteisön kannalta on kumminkin tärkeää että oppijat, iästä riippumatta, olisivat entistä enemmän mukana oman opiskelunsa suunnittelussa ja arvioinnissa. Yleinen tavoite on yhteinen ja luo positiivista yhteisöllisyyttä vain, jos tavoitteen asetteluun saa myös toiminnan kohde olla vaikuttamassa. Uusi oppiminen, uusi osallisuus, uusi motivaatio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti