Luokka ei ole ryhmä

Elokuun ensimmäinen päivä. Koulu tulee mieleen, vaikka kesä jatkuu.

Olen kesän kuluessa seurannut naamakirjassa hyviä keskusteluja koulusta. Eräs koski luokan kokoa ja sen merkitystä. Melko yleinen perusväite on, että pienempi luokka olisi parempi oppilaille ja opettamiselle. Siihen viittaavaa tutkimustietoa on vain vaikea löytää. Yleensä luokan pienentäminen saattaa tuntua tärkeältä jos luokka nähdään yksilöinä, joita kaikkia opettaja opettaa yksilöllisesti. Silloin ei luokan koko voisi ylittää juurikaan kymmentä.

Mutta siitähän piti kirjoittaa, että keskustelun aikana huomasin, että koulussa yleisesti ajatellaan luokan ja ryhmän tarkoittavan samaa. Johtunee käsitteestä ryhmäkoko, joka sekin voi tarkoittaa muuta kuin luokkaa.

Kasvatuksen, pedagogian ja varsinkaan psykologian näkökulmasta ei luokkaa pitäisi nähdä  ryhmänä (linkki määritelmään), ainakaan itsestään selvyytenä.  Jos ryhmällä tarkoitetaan sellaista porukkaa, jolla on yhteinen tavoite, sovittu työnjako ja yhteenkuuluvuuden tunne, ei luokka yleensä ole sellainen. Luokka on lauma, satunnainen joukkio, joka vaeltaa tunnilta toiselle, usein konfliktien ja valtataistelujen häiritessä toimintaa. Jos ja kun opettaja vaihtuu usein, ei luokassa ole läsnäolevaa johtajuutta, eikä se välttämättä kehity ollenkaan ryhmäksi joka tuottaa yhteistä hyvää. Johtajaton ryhmä on arvaamaton ja usein negatiivinen. Niin sanotut ryhmäytyspäivät (tai usein siis päivä) eivät saata koululuokkaa oppivan ryhmän prosessiin, joka on pitkä ja jatkuvasti aikuisen osaajan johdettava. Luokka ei muotoudu ryhmäksi itsestään eikä lyhyessä ajassa. Joskus, oikein hyvällä tuurilla,  luokka voi itseohjautua keskuudessaan olevien sosiaalisten tähtien avulla oppivan ryhmän suuntaan.

Opettajat ja muutkin kasvattajat puhuvat usein vaikeista ja helpoista luokista/ryhmistä. Usein ajatellaan vielä, että asialle ei oikein voi mitään, paitsi ehkä muuttamalla porukan koostumusta. Tilanne kyllä silloin muuttuu, mutta samalla palataan lähtöruutuun. Uskon että kaikki luokat, porukat, voidaan saada toimimaan ryhmänä, pitkäjänteisellä ohjauksella. Luokan "helppous" ei ole välttämättä arpapeliä. Niin sanottu vaikea luokka on jätetty omien ratkaisemattomien konfliktiensa keskelle. Varsinkaan lapset tai nuoret eivät kykene itse selvittämään ryhmän sisäisiä jännitteitä, ainakaan ilman että jotkut saavat haavoja. Toimivaksi ryhmäksi voidaan ohjata, ryhmäksi kasvetaan.
Jos ryhmää aletaan prosessissa kasvattamaan, niin  toimivuuden takaamiseksi on joukko jaettava pienempiin osaryhmiin, soluihin. Tästä prosessista on tarkempi kuvaus kirjassamme Rakenna oppiva ryhmä.

Uuden opsin ja koulun alun lähestyessä on hyvä miettiä millä keinoin voidaan ohjata koulun luokkia oppiviksi ryhmiksi. Vaikka luokkien koolla on jossain mielessä varmasti merkitystä, ainakin opettajan työmäärälle, niin luokkien ohjaamiseen toimiviksi ryhmiksi kannattaa varata aikaa ja voimavaroja. Koulun tasolla voidaan vaikuttaa luokkien sisäiseen dynamiikkaan kuitenkin  helpommin kuin luokkien kokoon. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä. työyhteisön yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen sopimista.