sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Sanoilla on merkitystä

Toissapäivänä Hesari kirjoitti Kaarinan Piispanlähteen koulun tilanteesta. Koulussa oli ilmennyt pienten oppilaiden välillä väkivaltaa. Huolestuneet huoltajat olivat kait ottaneet yhteyttä lehteen saadakseen asiansa esille. Kouluväkivallasta on hyvä keskustella, mutta onhan jotain mennyt pieleen jos yksityisen koulun asioita puidaan valtakunnan lehdessä. Lasten hyvinvointi on kyllä niin tärkeää, että kaikki keinot ovat sallittuja, eipä silti.

Uutisia lukiessa kiinnitti huomiota se, että eivät rehtorit useinkaan ole saaneet koulutusta kriisiviestintään. Samoin muutkaan virkamiehet. Kaarinan sivistysohtaja Elina Heikkilä sanoi 18.11. Hesari Turun haastattelussa että kaikkien lasten on turvallista käydä koulua Kaarinassa. Tämä on kuitenkin toive eikä fakta, johon kaikki yhdymme, sillä onhan selvää että missä tahansa koulussa ollaan, niin aina voi jotain sattua. Tavoitteet ja tapahtuneet asiat on tarpeen erotella, sillä sinänsä oikea tavoite ei lohduta heitä, joita väkivalta on kuitenkin kohdannut. Väkivaltaa ja kiusaamista hoidetaan ennaltaehkäisemällä. Jos kuitenkin jotain tapahtuu, niin tehdään korjauksia. Väkivaltaa voidaan vähentää merkittävästi yhteisölllisyyttä vahvistamalla.

Mutta otsikon mukaiseen asiaan. Se mitä käsitteitä käytetään, on tärkeää. Huomio kiinnittyi nyt sanaan opetusjärjestelyt. Koulun rehtori käytti tätä ilmaisua kun hän painotti Hesarin toimittajalle 18.11. lehdessä, että kyseessä ei ole inkluusio-ongelma, ja hyvä niin. " Tilanteet, joissa osa oppilaista on käyttäytynyt aggressiivisesti, ovat ajoittuneet niin sanottuihin vapaisiin tilanteisiin, eli välitunneille ja siirtymätilanteisiin, eikä niissä ole ollut sytykkeenä opetusjärjestely".  Se on hyvä asia että tunneilla ei töinitä tai lyödä ketään, tosin voihan semmoistakin sattua. Ihan hyvä asia on myöskin että rehtori Tuominen puolustaa inkluusiota, joka toimii tietenkin vain määrätyillä ehdoilla. Niihin en nyt puutu.

Mutta sanoilla on merkitystä. Olisko aika vaihtaa sana opetusjärjestely? Se kapeuttaa turhan helposti koulun tehtävän oppituntien pidoksi. Perusopetuslaki määrittää, että koulun tehtävä on kasvattaa kansalaisia, koulussa laaditaan ja toteutetaan siten kasvatusjärjestelyjä. Opetus on tärkeä osa kasvatusjärjestelyjä, mutta kasvatusjärjestely kuvaa sitä, että koululla on vastuu oppilaiden kokonaiskasvusta, sosiaalisesta oppimisesta ja yhteisön hyvinvoinnista. Jos vaihdamme tuohon rehtorin lausuntoon kasvatusjärjestely-termin niin huomaamme, että pitäisi sanoa: sytykkeenä ovat osaltaan olleet kasvatusjärjestelyt. Silloin päästään pian siihen, että yhteisöllisesti tehdään korjauksia. Luokan rakenteita voidaan rakentaa turvaa tuottaviksi.  Koulun tilat ovat yhteisiä viihtymisen laueita. Helppo sanoa tässä, mutta yhteisillä toimilla päästään yleensä pitkälle. Varmasti Piispanlähteen koulussakin tehdään hyvää työtä ja pyritään lisäämään turvallisuutta. Koulu on lasten ja nuorten kasvuympäristön tärkeä osa ja konfliktit kuuluvat kasvuun. Siksi kasvatusjärjestelyjä tarvitaan.

Ja siitähän uudessa kirjassammekin on kyse. Paikallislehtemme Sipoon Sanomat teki oivan jutun: Täälläkin on noussut esiin nuoriso-ongelma. Kyllä koulu voi osaltaan vaikuttaa myös siihen miten oppilaat kokevat kuuluvansa yhteisöön. Siihen vaikutetaan juuri kasvatusjärjestelyillä, ei niinkään opetusjärjestelyillä. 





Ei kommentteja: