keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Demokratia, osallisuus - nyt!

Hesan nuorten ääni-toimitus (linkki) on jo maineikas Helsingin nuorisotoimen osallisuushanke, jossa nuoret tuottavat uutisia ja juttuja mediaan, omasta näkökulmastaan. Tätä toimintamallia voisi toteuttaa ihan hyvin kaikissa Suomen kunnissa. Nyt viimeksi toimitus tuotti raikkaan insertin A-studion vaaliohjelmaan. (linkki)


Nuoret totesivat, että äänestäminen on laiskaa nuorten äänestäjien kohdalla. Lisäksi ikäpyramidimme vaikuttaa siihen, että Suomen asioista päättävät me vanhat. Nuorten arvot ja kiinnostus välittyvät heikosti päätöksentekoon.

Peruskoulun keskeinen kasvatustehtävä on kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Siten iso osa nuorten äänestysinnon ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen on kouluilla. Jos nuoret äänioikeuden saatuaan äänestävät laiskasti, on kouluissa syytä miettiä, mitä voidaan tehdä. Lasten ja nuorten demokratiakasvatus onnistuu vain jos annetaan harjoitella demokratiaa käytännössä: Pitää voida olla mukana päätöstenteossa ja mukana arvioimassa, mitä päätöksistä seuraa. Helppoa, eikö?

Samassa A-studiossa esiteltiin Nuorisovaalien tulos. Sehän on hanke jota mainostetaan osana demokratiakasvatusta. Nuoret ja lapsetkin oppilaitoksissa voivat äänestää oikeiden vaalien ehdokkaita ja tulokset kerätään yhteen. Tässä on iso MUTTA, ketään ei oikeasti valita, päätöksiin ei voi vaikuttaa. Saadaan aikaan vain tuloksia, mitä olisi tapahtunut jos olisi äänestetty oikeasti...Tämän seurauksena moni ehkä äänestää ns. läpällä. Kun on monta vuotta "leikkinyt" vaaleja, onko se antanut eväitä hetkeen jolloin äänestyskopissa ensi kertaa äänellä/valinnalla on merkitystä? Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta mikä on vaikutus? Tämänkertaisen Nuorisovaalin tulos oli vastakkainasettelua korostava. Vihreät ja Perussuomalaiset olivat lisänneet kannatustaan eniten. Perinteinen vasemmisto ei pärjää.




















Olen sitä mieltä, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kasvua äänestäjiksi voidaan tukea paremmin. Meillä on jo osallistumisjärjestelmiä, joita pitää vain vahvistaa. Kaikissa kouluissa on oppilasvaltuustotoimintaa ja useimmissa kunnissa on nuorisovaltuusto eli Nuva. Näiden vaaleihin voidaan laittaa enemmän tukea ja saada ne näkyvimmiksi. Lisäksi osallistumisesta on tehtävä aitoa. Pitää olla päätettävää ja sitten arviointia päätösten seurauksista. Joissain kunnissa nuorisovaltuuston edustajat ovatkin mukana valmistelussa ja nuorisovaltuustolla on oma budjetti, jonka käytöstä se päättää. Koulussakin oppilasneuvosto voi antaa esityksiä ja päättääkin muustakin kuin ulkoilupäivän ohjelmasta (jos sallitaan sarkasmi). Aivan mahtava, ilmainen opas koulun oppilasneuvoston toimintaan on ollut olemassa jo vuosia, eikö ole yhtään vanhentunut (Linkki julkaisuun) Tekemällä oppii. Osallisuus pitää koulussa muuttua arvosta teoiksi. Onhan se myös resurssikysymys. Oppilaskunnan ohjauksesta pitää maksaa tarpeeksi, se ei ole vain pikkujuttu kaiken ohessa,










Ei kommentteja: