Hesari on ansiokkaasti ottanut taas osaa koulukeskusteluun. Leea Lakan väitöskirjatutkimus takarivin oppilaista sai paljonkin tilaa (linkki artikkeliin) ja (linkki pääkirjoitukseen)
Tutkimus kuvaili tilannetta jonka kaikki tunnemme, eikä ottanut kantaa siihen, mitä voidaan tehdä. Uutisoinnissa onkin nykyään minusta vallalla käytäntö että huolenaiheita nostetaan esiin, mutta ei niiden ratkaisua. Sehän on vähemmän dramaattista, kai...
No, takarivin oppilaat (usein kai poikia) ovat kovin tärkeä aihe, se liittyy koulun tehtävään tuottaa tasa-arvoa. Yhä suuremmissa kouluissa ja yhä vähemmän jatkuvuutta tarjoavassa kasvuympäristössä osa oppilaista on eksyksissä- ja pahimmillaan sosiaalisesti heitteillä. Näemme, miten sosiaalinen pääoma on lähtenyt jakautumaan ja jakamaan oppilaita, aivan kuin suurten kaupunkien asuinalueet ovat jakautumassa. Koulussa voidaan parantaa tilannetta.
Perinteisesti luokkien sosiaaliseen rakenteeseen ei ole puututtu suunnitelmallisesti tai ainakaan pitkäjänteisesti. Tuntuu, kun keskustelua seuraa, että ryhmädynamiikka ja ryhmän prosessit eivät ole kovin tuttuja opettajille, tai jos ovatkin, se ei vaikuta laajasti opetusjärjestelyihin. Miksiköhän on näin? Koulussa kuitenkin opetetaan pääasiassa ryhmiä.
Kirjoitimme Matti Rimpelän kanssa Hesariin takarivin oppilaista ja pienryhmistä. Se julkaistiin tänään, kiitos siitä toimitukselle! LINKKI
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIXeG2rhXvrU0kOZnSuT4cKqF_LhzR2QjKbyAh2AydHtJaYvbgejdRyJnX2jR65JYfpY7yKvX9uKyFYqiVL17UVMva0fPqNZ5Kl_asAfQrY7L30ejEcap46zu6lw24LyvsUIwkFSK4u3tHfHWdttPo6LvTsyG2AHnHBMIz368SOe6xsTCYFvmG6P9lgKU/w238-h320/pienryhm%C3%A4t%20koulussa.png)
Julkaisen kirjoituksen kokonaan tässä, jos kirjoitus jää maksumuurin taakse.
Pitkäkestoiset ohjatut
pienryhmät jättäisivät takarivin oppilaat historiaan
Viime
päivinä on medioissa jälleen keskusteltu oppilaiden taustan
sosioekonomisen taustan, asuinalueen ja koulun vaikutuksesta
koulumenestykseen. Peruskouluun siirryttäessä tavoitteena oli
häivyttää koulutuksesta sääty-yhteiskunnan jäänteet. Onko tämä
tavoite unohtumassa?
Leea Lakka on väitöskirjassaan (HS
10.3.) nostanut näkyviin takarivin oppilaat, jotka luokassa
muodostavat kiinteän ryhmän ja sijoittuvat mahdollisimman kauas
opettajista, eivät kiinnity kouluun ja haastavat opettajia. Ilmiö
ei ole uusi. Muistamme sen jo vuosikymmenien takaa omista
kouluistamme. Miksi se saa jatkua?
Taas kerran vaaditaan
koululta oppimaan pakottamista ja tiukempaa vaatimista. Näin ei
puututa takarivi- ilmiön syihin. Lapset elävät peruskoulussa omaa
sosiaalista elämäänsä, virallisesti luokissa ja todellisuudessa
pienryhmissä. Takarivin oppilaat ovat väistämätön seuraus, kun
koulun virallinen rakenne perustuu suuriin ryhmiin. Luokka jakautuu
samanmielisten klikkeihin, jotka elävät omaa elämäänsä
oppitunneilla ja niiden väliajoilla.
Jo pitkään on ollut
koulun sisäiselle sosiaaliselle rakenteelle ratkaisuja, joilla
tasoitetaan oppilaiden eroja. Heikosti kouluun kiinnittyvälle on
ratkaisevan tärkeää, että hän kokee saavansa koulun aikuisilta
kannustavaa tukea ja että hän ei ajaudu tiukasti kiinnipitävään
samanmielisten joukkoon. Oppilaista voidaan muodostaa pitkäkestoisia,
ohjattuja pienryhmiä, joiden koko kasvaa sen mukaan kuin sosiaaliset
taidot vahvistuvat. Esimerkiksi Keravalla luokkien sosiaalista
rakennetta pyritään ohjaamaan pienryhmien avulla.
”Takarivin oppilaiden”
ryhmä ei kasvata hyvään elämään eikä yhteiskuntaa rakentavaan
aktiiviseen kansalaisuuteen. Se syventää kaupungeissa alueellista
eriarvoisuutta. Ilmiöön on yritetty puuttua.
Koulu ei voi estää
muuttoon perustuvaa koulushoppailua, jossa hyvin koulutetut perheet
muuttavat haluttujen koulujen lähelle. Mutta koulu voi uudistaa
sisäistä sosiaalista rakennettaan muodostamalla oppilaista
pitkäkestoisia ohjattuja pienryhmiä.
Ystävät, hyvä
vertaistuki auttaa pitkälle myös koulussa.
Rauno
Haapaniemi tietokirjailija, opettaja Matti Rimpelä,
emeritusprofessori
Kuva oppilasryhmän vierailusta Sipoon koulumuseossa. Muisteltiin vanhaa koulua, jossa kaikki ei ollut paremmin, mutta jotain voi myös siirtää nykypäivään.