lauantai 13. helmikuuta 2021

Näkymätön näkyväksi - ryhmän seuranta

 Viimeksi kirjoitin toimenpideohjelmasta, jonka OPH julkisti  (LINKKI) Tavoitteena oli siis ehkäistä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää koulussa. Hyvää muuten oli että otiskossa käytettiin kaikkia näitä kolmea termiä, eikä mainittu vain kiusaamista. Käsitteillä on eroja.

Toimenpideohjelmassa oli paljon hyvää. Tuntui että viimeinkin otettiin selkeästi  esiin yhteisöjen hyvinvointi ja sosiaalisen pääoman merkitys myös yksilöiden turvallisuudelle. Jos opiskelijan ympärillä on hyvä yhteisö ja pysyviä ystävyyssuhteita, ollaan jo aika hyvin ehkäisty sekä syrjäytymistä että mahdolisuutta joutua kiusatuksi tai tulla kiusaajaksi.

Toimenpideohjelma ei tietenkään voi olla kovin käytännöllinen. Mikään ohjelma ei kuitenkaan toteudu ilman tekoja. Eräs tärkeimpiä työmuotoja yhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen tai hyvinvoinnin ylläpitämiseen on jatkuva seuranta. Joskus tuntuu että koulujen oppilashuolto on lähinnä virittynyt hoitamaan kiusaamisen ja väkivallan seurauksia. No usein ei muuhun pystytä, monestakin syystä. 

Jokaisella luokalla/opiskelijaryhmällä tulisi olla joku tai joitakin henkilöstöstä, jotka tietävät todella mitä ryhmässä tapahtuu. Ulospäin näkymätön haitallinen toiminta ryhmän sisällä pitää saada näkyväksi, vaikka se ei aina ole helppoa. Konflikteilla on lähes aina kypsymisaikansa, prosessi, jonka aikana ongelmat kasvavat kunnes saattaa sattua ikäviä jännitteiden purkauksia. Mikäli lapset tai nuoret elävät ilman ohjaajaa, joka pääsee ryhmän sisään, ei yleensä voida auttaa ryhmää ratkomaan ongelmiaan ajoissa, tehokkaasti. Aika tyypillistä on, että isotkin ongelmat tulevat lopulta julki yllätyksenä, ryhmän ulkopuolisille. On päästävä ryhmien sisään, ainakin vähän.

Eräs parhaista menetelmistä on omassa kokemuksessa ollut luokan/ryhmän anonyymi, säännöllinen ilmapiirikysely. Tarpeen tullen kyselyn voi tehdä joka viikko, työviikon lopuksi mieluiten. Kun luokan seurannasta tulee rutiini ja kaikki tietävä, että voivat anonyymisti kertoa havaintonsa, toiminta jo sinällään ehkäisee esim. väärää vallankäyttöä ryhmässä. Millaiselta työviikko on tuntunut? Oletko nähnyt tai kokenut kiusaamista? Muutamalla yksinkertaisella kysymyksellä voidaan saada paljon tietoa jota vertaamalla edellisiin tuloksiin voidaan vielä nähdä ryhmän kehittymisen suuntaa. Aikaa ei kulu kuin viisi minuuttia. 

Uusien rutiinien luominen on vaikeaa. Kouluissa on melko pysyväksi järjestäytynyt työtapa, johon ei helposti mahdu uutta. Seuranta kuitenkin kannattaisi, sen avulla luodaan turvallisuutta ja ehkäistään ei toivottua kehitystä.  Jokainen voi toteuttaa luokassaan ilmapiirikyselyn vaikka paperilla. Nyt tosin on hyvin helppoa ja yksityisyyttä turvaavaa käyttää vaikka oppilaiden kännyköitä. Valmiitakin sovelluksia on. Esimerkiksi konsultoimani ja Mikon ylläpitämä Classpirit  (http://www.classpirit.fi/) on ilmainen ja antaa vertailtavaa tietoa yksinkertaisesti. Käyttäjiä ei ole ollut ollenkaan liikaa. Ei haittaisi vaikka olisi ruuhkaakin.




Ei kommentteja: