Olimme kirjoittaneet opettajan oman työn kehittämisestä ja oppilaiden erilaisuuden tunnistamisesta ja siitä mitä yksilöiden persoonalliset erot yhteistyössä merkitsevät. Julkisuudessa alkoi näkyä yhä enemmän keskustelua kasvatusyhteisöjen (päiväkodit, peruskoulut ja muut oppilaitokset) tarpeesta vahvistaa yhteisöllisyyttäään. Tähän liittyvät muun muassa lasten turvallisuus, kiusaamisen ehkäisy ja työntekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointi.
Kun päätimme mekin sanoa asiasta jotain, huomasimme että markkinoilla on paljonkin työyhteisön hyvinvointia ja kehittämistä koskevaa kirjallisuutta ja tutkimusta. Huomasimme kuitenkin että kirjat ovat yleensä tutkijoiden ja aikuisten näkökulmasta ja kokemuksista lähtöisin. Niinpä ajattelimme käsitellä yhteisöllistä pedagogiaa yhteisöllisin menetelmin. Etsimme jo Karttakepin kuolemasta esitellyn kolmen eri luokan oppilaat ja suoritimme kyselyn, joka tavoitti yli 70 nuorta. Lisäksi osaa haastateltiin henkilökohtaisesti. Kolmanneksi ryhmäksi otimme silloisen Raunon luokan 4a:n. Lisäksi haastattelimme nuorta opettajaa sekä työnantajan edustajaa. Urakka levisi siis aika suureksi. Kaikeksi onneksi Raunon entinen oppilas Annele otti yhteyttä ja halusi suorittaa opiskeluun liittyvää harjoittelua. Hänestä olikin paljon apua materiaalin hankinnassa ja luokittelussa.
Kirjoittamisen edetessä huomasimme, että kirjan sisältämä rakenne ei ollut helppo hallita. Siinä oli Liisan kirjoittamaa teoriaa ryhmäilmiöistä, meidän omia pohdiskelujamme lähtökohdista sekä haastattelujen esittelyä kommentein. Huhhuh! Päätimme kuitenkin, ettei sivumäärää kasvateta yli tavoitteen (noin 170-180).
Onneksi projekti hieman venyi. Saimme mielestämme asiat paremimin paperille, mutta joskus prosessi pitää lopettaa... Tällä kertaa painopaikkamme Tallinnassa oli kovin ruuhkainen, mutta niin vaan kirja tuli "kotiin" juuri ennen joulua!
Omasta mielestämme olemme nyt käsitelleet melko kattavasti keskeisiä käytännön kasvatuksen ja opetuksen alueita:
-Opettajan työn omaehtoinen kehittäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen sen avulla.
-Persoonan laadut (temperamentit) kasvatuksessa. Miten ne tunnistaa ja miten niitä kannattaisi kohdata?
-Lopuksi sitä miten edellämainittuja taitoja/tietoja voidaan käyttää yhteisöllisyyden rakentamisessa kasvatusyhteisöissä.
Aiheita on ihan varmasti lisää, mutta nyt täytyy pitää luovaa taukoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti