Sosiaalinen webb ja yhteisöllinen koulu
Olen malttanut aika hyvin olla kirjoittamatta tieto- ja viestintäteknologiasta tällä sivustolla. Olen kumminkin höyrähtänyt tietokoneisiin ja -verkkoon koulussa joskus 80-luvulla.
Mutta, tietotekniikka liittyy paljonkin yhteisölliseen pedagogiaan!
Luin juuri uutta Sites 2006-raporttia. http://www.jyu.fi/erillis/agoracenter/acajankohtaista/acsites2006
Se, kuten lukuisat muuta alan tilaisuudet ja artikkelit piirtävät kuvaa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Sosiaalinen webb on oleellinen osa tietoverkkoja. Varsinkin lapset ja nuoret käyttävät tietotekniikkaa yhteydenpitoon ja muodostavat yhteisöjä. Seikka johon koulu ei reagoi mitenkään.
Koulujen tietotekniikan käyttöä leimaa edelleen useimmiten aikuisten tiukka kontrolli, kiellot, rajoitukset ja heikko osaaminen. Nuoria ei kiinnosta. Opetuksen olisi mentävä mukaan siihen todellisuuteen missä nuortem tietotekniikka jo on. Luotaisiin yhteisöjä ja virtuaalisia opinahjoja ja maailmoja joissa voi tavata muita. Miniläppärit potkaisevat kehitystä taas tosissaan eteenpäin.
Ongelma on siis tämä: lasten ja nuorten tietoverkkojen käyttöä leimaa yhteisöllisyys jossa aikuiset eivät ole läsnä. Kouluissakaan ei haluta mennä mukaan.
Mikäli sosiaalinen webbi on totta (kuten on) sitä tulee hyödyntää kasvatuksen ja opetuksen kentässä paljon, paljon enemmän.
Koulujen nykyinen ns, tietoktekniikan käyttö tulisi uudistaa ihan kokonaan. Nykyisin se on kai sitä että opettajan johdola marssitaan tietokoneluokkaan ja tehdään opettajan määräämiä tehtäviä. Opettaja sitten vahtii kisssa ja hiiri-menetelmällä että kukaan ei tee mitään muuta...
Täytyisi siirtyä täysin mobiileihin laitteisiin (miniläppäreihin on jo tullut myös 3g-ominaisuus). Työskentely on mahdollista kaikkialla, kaikkien kanssa. Sosiaalisen webin avulla voidaan luoda ja vahvistaa luokka tms.- yhteisöjä koulussa. Kaikki ovat paikalla tarvittaessa.
Ongeman ydin on tietysti tämä:
Opetuskäytäntöjä tulisi siirtää opettajajohtoisesta vuorovaikutteisiin, prosessinomaisiin menetelmiin.
Olisi nähtävä lapset ja nuoret aktiivisina osallistujina oppimisessa ja yhteisönsä kehittäjänä.
Tämä on vaikeaa, eihän meitä ole edes opetettu tähän. Eikä opettjankoulutusta vissiin kiinnosta. Apua, juna kulkee jo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti