Ihana alku!

 Kohta koulujen ovet jälleen aukeavat. Lapset ja aikuiset täyttävät koulun. Välttelen sanaa nuori tässä, koska ainakin peruskoulussa kaikki oppilaat ovat lapsia, noin niin kuin laillisesti.

Olen niin kateellinen naapurimaa Virolle koulun aloituspäivästä. Satuimme pari vuotta sitten olemaan Virossa syyskuun ensimmäinen päivä. Ihmettelimme Liisan kanssa, että mikä juhla on meneillään, kun joka paikassa oli hienosti pukeutuneita lapsia ja aikuisia kukkakimput kädessä. Sitten muistimme että koulu alkaa Virossa aina syyskuun ensimmäinen päivä. Koulun aloituspäivä on Virossa iso juhlapäivä, johon osallistutaan etenkin ekaluokkalaisten kohdalla koko perheen voimin. Miten hieno tapa on juhlia sitä että pääsee kouluun, joko ensi kertaa tai kesäloman jälkeen! Kouluilla on juhlapäivä, laulua, kukkia ja tervetuliaispuheita.

Monin paikoin koulun aloitus on meillä aika karu tapahtuma. Opettaja hakee lapset pihalta nimenhuudolla ja sitten mennään sisään. Vanhemmat jäävät ehkä hämmentyneinä ulos. Joskus opettajilla on niin paljon muita töitä, että oppilaat häiritsevät kaikessa kiireessä....Olisiko meilläkin mahdollista keskittää kaikki huomio lapsiin, jotka tulevat suurin toivein aloittamaan koulua ja myös muihin oppilaisiin? Vaikka koulu on aikuisten työpaikka, niin se on lapsille keskeinen kasvuympäristö. Jos tämä huomioidaan niin on tärkeää rakentaa merkittäviä hetkiä kouluun liittyen.

Virossa koulu saadaan tuntumaan tärkeältä kun siihen liitetään yhteisiä muistoja ja hyviä tunteita. Voi olla että koulun merkityksellisyyden tukeminen ja ymmärtäminen on taustalla suurelta osin Viron koulujen erinomaisten Pisa-tulosten takana. Kun oppiminen on sosiaalinen ja emotiaalinen tapahtuma, niin opettajien vaivannäkö koulun aloituspäivänä varmasti palkitaan. 

Oppilaat eivät tule kouluun vain oppimaan aikuisena tarvittavia taitoja. EI, he tulevat ensisijaisesti tapaamaan kavereitaan ja liittymään vertaisryhmäänsä. Turvallisuuden kannalta jokainen oppilas tarvitseen ainakin yhden aikuisen johon on luottaa, sekä turvaverkon ystävistä. Molemmat perustuvat jatkuvuuteen. Kun nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, on mahdollista keskittyä oppimiseen, jonka merkitysellisyydestä oppilaalla pitää olla ainakin jonkinlainen käsitys.

Toivon, että jokainen opettaja voi kokea ensimmäisen koulupäivän olevan juhlapäivä. Omalla pitkällä opettajan uralla opin, että koulun alkaessa minun on kohdattava  oppilaat oikeasti ilolla, muu ei mene läpi. Kun työstä joskus sitten luopuu, saa se olla hiukan haikeaa. Kun koulutyötä tulin tehneeksi lähes neljäkymmentä vuotta, on koulun aloitusaika edelleen paljon tunnemuistoja herättävä. Onnea ja yhteistä iloa siis opet ja oppilaat uuteen lukuvuoteen!