Kerava on edelläkävijä

Vuoden loppuun olen säästänyt itseäni kovasti lämmittävän aiheen. Kun joskus kotona mietimme, että onko omasta kehittämistyöstämme jäänyt jotain jälkiä, niin on selkeästi ainakin yksi kohde johon voimme kiinnittyä: Keravan perusopetus. Perusopetusjohtaja Terhi Nissinen on tehnyt sinnikkäästi ja tavoitteellisesti työtä, jotta Keravan kaikissa peruskouluissa ohjataan nyt luokkien sosiaalista rakennetta. Rehtorit ja opettajat ovat lähteneet hienosti mukaan, vaikka jotain asioita pitää miettiä uudella tavalla- sekä hankkia perustietoja ryhmien dynamiikasta. Ensi vuosi on jo kolmas toimintavuosi. (linkki uutiskirjeeseen) (Enpä ole kuullut että missään muualla oltaisiin näin pitkällä.)

Jotta tämmöinen iso kokonaisuus ehtisi juurtua käytännöksi, on tavoite kotiryhmistä saatu Keravan budjettiin sitovaksi tavoitteeksi: "Koulujen yhteisöllisyyttä sekä oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja luottamusta toisiinsa edistetään jokaisessa koulussa pitkäkestoisilla kotiryhmillä sekä tiivistyvällä yhteistyöllä nuorisopalveluiden kanssa". Koulut ovat sitten kirjanneet tämän tavoitteen omaan toimintasuunnitelmaansa ja -kertomukseensa. Esimerkki Kalevan koulun sivuilta: "Kalevan koulussa on ollut käytössä kotiryhmät. Oppilaat ovat toimineet 3-5 oppilaan ryhmissä. Kaikkiin syväoppimisen taitoihin on tutustuttu ja esimerkiksi tiimitaidoissa on harjoiteltu vuorovaikutustaitoja toisten kanssa."

Mikä parasta ja tärkeää, toiminnan kehittymistä ja tuloksellisuutta seurataan säännöllisillä kyselyillä. Sillä onhan niin, että kun kehitystyötä tehdään, pitää siitä seurata jotain hyvää. Tällä hetkellä oppilaat vastaavat kyselyissä pääsääntöisesti oppineensa yhteistyötaitoja kotiryhmissään. Voidaan olettaa, että sosiaalinen pääoma kasvaa kun edellytykset siihen ovat pitkäkestoisissa kotiryhmissä olemassa. Toiminnnan täysi hyöty näkyy silti vuosien päästä, kun yläluokilla on oppilaita jotka ovat alusta lähtien tottuneet kotiryhmätoimintaan.

Kotiryhmällä voi olla muitakin nimiä, esimerkiksi oppiva ryhmä tai yksinkertaisesti tiimi. Kun halutaan että ryhmä on oppiva (tuottava) ja turvallinen, pitää sen olla riittävän pysyvä, jotta ryhmän dynaamiset kehitysvaiheet voidaan käydä läpi ja saavuttaa turvallinen ja kannustava yhteinen pedagogisen viihtymisen tila. Ryhmän muodostamisen periaatteet voivat olla monenlaisia, mutta on tärkeää että oppilaat sitoutuvat ryhmäänsä. Tällöin on parasta jos he voivat kokea osallisuutta ryhmien muodostamisen prosessiin. Ryhmän kesto voi vaihdella. Itselläni oli periaatteena että ryhmä toimi ainakin lukukauden ja että niissä hoidettiin myös ystävyyssuhteita. Yleensä kaikki ryhmät olivat päässeet tilanteeseen jossa ryhmä toimi hyvin ja oli haikeaa luopua ryhmästä. Kun tavoiteena on yhteistoimintataitojen lisääminen, niin kyllähän lyhyempikin aika toimii. Keravalla ryhmät ovat ymmärtääkseni olleet toiminnassa noin pari, kolme kuukautta kerrallaan.

Joku voi kysyä, että miksi tämä vaiva? Siihen on ainakin kaksi syytä: Koulun kasvatustehtävän toteuttaminen ja turvallisuuden turvaaminen. Koulun tehtävänä on kasvattaa kansalaisuuteen ja se onnistuu kun oppilaat saavat harjoitella yhteistoimintaa. Turvallisuus on taas oppimisen edellytys. Yhä suuremmissa kouluissa on valitettavasti yhä vähemmän pysyvyyttä. Se on sinänsä jo monille haastavaa ja herättää turvattomuutta, levottomuutta. Liian harvoin koulu nähdään oppilaiden silmin ja sen toiminta organisoituu helposti aikuisten työpaikan ehdoilla. Suuresti arvostamani, kesällä edesmennyt dosentti ja terveystieteiden professori Matti Rimpelä sanoi asian suoraan: Kun oppilaat jätetään organisoitumaan ryhmissä keskenään ilman aikuisten ohjausta, on se heitteillejättöä.

Seuraamme siis taustalta suurella mielenkiinnolla Keravan edelläkävijähanketta. Toivoa sopii että muuallakin olisi rohkeutta ottaa askel, joka mielestäni on kovasti tarpeen. Kouluun kiinnittyminen ja sitä kautta oppimistulokset tasoittuvat ja lähtevät nousuun vain oppilaiden turvallisuutta, yhteistyötaitoja ja pedagogista viihtymistä lisäämällä. Viittaan tässä kirjoihimme, joita ei nyt tässä kannata alkaa referoimaan. Luokan suurryhmän sosiaalisen rakenteen rauhoittaminen ja oppilaiden yhteistoimintaitojen lisääminen on mahdollista pitkäkestoisissa pienryhmissä.