NO nyt sattui justiinsa omaan laarin tämä uutinen. Olenkin tästä kantanut huolta vuodesta 1986, jolloin luokkaani työntyivät ensimmäiset digilaitteet. Nyt, kun olen saanut olla tvt-lähikouluttajana, on asia vieläkin enemmän mielessä.
http://www.hs.fi/kotimaa/Digilaitteet
Uutinen on hiukan ristiriitainen sisällöltään. Oppimaterialintuottajat ovat hidastelleet meillä niin kauan, että heidän digiaikansa on jo mennyt. Olemme jo seuraavassa tvt-ajassa, jossa oppilaat tuovat omat laitteet kouluun ja voimme hyödyntää ilmaista, rajattomasti löytyvää materiaalia oppimiseen. Ja nyt vielä kaikki voivat tuottaa materaalia opimisen tueksi. Siitä taitaa oppia eniten.
Lopulta kyse on pedagogisen ajattelun muutoksesta ja suuresta koulun toimintakulttuurin murroksesta. (Joka muuten näkyy hyvin nyt käytävässä kuumassa digiyo-kirjoitusten kiihkeässä keskustelussa)
Tieto- ja viestintätekniikan tulo oppimiseen tuo huikeasti suuremman muutoksen kuin mitä kirjapainotaidon keksiminen aiheutti.
Ubiikki oppiminen, opettaja roolin muutos tiedon omistajasta oppimiseen opettajaksi, esimerkiksi, tarkoittavat koulussa yhteisöllistä haastetta. Opettajien ammatillinen osaaminen kehittyy parhaiten yhdessä tällä niin nopeasti tulevaisuutta muovaamalla aluella. Opettajan uusinta ammatillista haastetta on tulevaisuudenntaitojen arvaaminen ja opettaminen. Siitä ei moni selviä yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti