Tytöt ja pojat, tasavertaisuus muutoksessa.

Tyttöjen ja poikien menestyminen on perusopetuksessa ja myöhemmässä opiskelussakin erilaista, usein tyttöjen tai naisten eduksi. Hesarissa oli 14.10  uutinen tutkimuksesta, jossa todettiin että naisten puute miesvaltaisilla aloilla koetaan suuremmaksi ongelmaksi kuin miesten puute naisvaltaisilla aloilla. Hmm, laittaa pohtimaan. Onko vähän samanlainen ilmiö tullut koulutuksen arviointiin?

Valtioneuvosto julkaisi viime vuonna tutkimuksen "Tytöt ja pojat koulussa; Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa?" ( julkaisu 36/2018). Sen loppupäätelmistä löytyy teksti, joka kertoo oleellisen.

..."Siihen, että oppilaiden sukupuoli jätetään kokonaan keskustelun ulkopuolelle, sisältyy sen sijaan vaara. Jos huomiota ei kiinnitetä tyttöjen ja poikien väliseen huomattavaan eroon perusopetuksen päättöarvosanoissa, jokainen heikompia arvosanoja saava oppilas on vain yksilö, jonka arvosanat sattuvat olemaan heikompia kuin joidenkin toisten. Vain näkemällä ja myöntämällä, että arvosanoissa ilmenee systemaattinen oppilaan sukupuolen mukainen ero, joudutaan kysymään, onko kyse tasa-arvo- tai yhdenvertaisuusongelmasta. Vain näin koulun – mutta myös yksittäisten opettajien ja oppilaiden – toimintaa voidaan tarkastella tavalla, joka voi ehkä tarjota avaimia nuorten myöhempää elämää ohjaavan arvosanoissa ilmenevän epäsuhdan ratkaisemiseen."



Julkaisussa havaittiin ala- ja yläkoulun nivelvaiheen olevan pojille suurempi haaste kuin tytöille. Ryhmien uusi muodostus haittaa poikia enemmän kuin tyttöjä. Pojat näyttävät tarvitsevan yhteisöään tai ainakin kavereistaan muodostuvaa turvaverkkoa tyttöjä enemmän. Suurin osa koulupudokkaista on poikia, joiden ennuste aktiiviseen kansalaisuuteen kasvussa on heikko. Poikien hitaampi kehitys oli myös (taas) esillä. Miten sitä voitaisiin huomioida?

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen  (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo ehdotti taannoin, että koulunaloitus pitäisi saada käytännössä joustavaksi, varsinkin poikien kohdalla. Loppuvuodesta syntyneillä on heikommat arvosanat kuin alkuvuonna syntyneillä, myös peruskoulun loppuvaiheessa. ( THL:n tutkimus 1997). Pojat, jotka kehittyvät keskimäärin tyttöjä hitaammin, saavat  usein itsestään huonon kuvan oppijana koulun aloitusvaiheessa, ainakin jos vertaavat itseään tyttöihin. Loppuvuodesta syntyneet pojat ovat heikommassa asemassa kuin muut. Tämän pitäisi olla ihan helposti ratkaistavissa, mutta ei vaan käytännössä näytä olevan. Harmillista, itsekin olen loppuvuonna syntyneenä saanut aika heikon kuvan itsestäni oppijan koulunkäyntini alussa. Siitä toipumiseen meni noin kahdeksan vuotta. Tilanteen parantaminen ei maksaisi paljon, ehkä jopa tuottaisi. No, tutkimus ei aina ohjaa hyviin käytäntöihin. Uskon kuitenkin valistuksen tuomaan parempaan maailmaan.