Uusi hallitus, asiaan innolla paineutuneen opetusministerin johdolla, on painottanut koulutuksen kehittämistä.Siihen kuuluu hyvinvoinnin lisääminen kouluissa. Sanoisin myös kouluun liittyminen ja oppimisesta innostuminen. Lee Andersson oli juuri aamulla telkkarissa. Hän halusi muun muassa lisätä oppilashuoltohenkilöstöä. Ihan hyvä sekin, mutta kirjoitin someen (Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi fb) jotenkin näin:
"Opetusministeri Lee Andersson haluaa hyvinvointia kouluun lisäämällä ilmeisesti muun muassa oppilashuollon henkilöstöä. Sitä onkin lisätty viime vuosikymmeninä huimasti, mutta: Oppilashuolto ei ole paikalla kun kiusaaminen alkaa, eikä edes hetkeen kun se jatkuu.
Oppilashuolto auttaa toipumaan kiusaamisesta ja voi saada aikaan kiusaamisen loppumisenkin. Erittäin tärkeää sekin.
Oppilashuolto auttaa toipumaan kiusaamisesta ja voi saada aikaan kiusaamisen loppumisenkin. Erittäin tärkeää sekin.
Tehokas ja melko taloudellinenkin tapa olisi kerryttää opetussuunnitelman mukaisesti luokissa/ryhmissä sosiaalista pääomaa. Ainoa joka suojelee kiusaamiselta tehokkaasti on hyvin toimiva, omiaan suojeleva yhteisö/vertaisryhmä. Kiusattu ei saa jäädä yksin. Oppilashuollon voimavaroja voidaan käyttää tähänkin, mutta ohjattavalla ryhmällä tulee olla johtaja/ohjaaja, johon oppilaat luottavat ja joka on tarpeeksi läsnä.
Kiusaaminen ei koskaan ole vain joidenkin yksilöiden välinen ongelma koulussa. Sillä on sosiaalinen näyttämö, yleisönsä, jonka reaktiot ovat hyvinkin ratkaisevia. Koulujen henkilöstö voi omaksua yhteisöllisen pedagogian keinoja rakentaakseen hyvää yhteisöllisyyttä. Myönteistä yhteistoimintaa voi ja pitää harjoitella suunnitelmallisesti ja pitkäkestoisesti. Tätä voi haitata jotkin koulujen nykyiset rakenteet ja osaamisen painopisteet."
Eipä ole paljon muuta sanottavaa, ainakaan lyhyesti. Yksilöllistäminen on mielestäni viety kasvatuksessa ja opetuksessa jo riittävän pitkälle, voitaisiinko katsetta kääntää yhteiseen, yhteisöjen ohjaamiseen ja hyvinvointiin? En usko että meillä koskaan voidaan hoitaa kaikkea opetusta ja kasvatusta yksilökeskeisesti, eikä se ole tarpeenkaan.
Kiusaaminen alkaa yleensä piilossa aikuisilta. Ryhmässä on kokemukseni mukaan kovin hyödyllistä joko säännöllisesti tai silloin tällöin kysellä mitä kuluu, niin että voi kertoa turvallisesti kokemastaan. Olin muutama vuosi sitten mukana tämän työkalun kehittämisessä kysymysten osalta. Peruskäytössä se on ilmainen, oppilaat voivat vastata vaikka kännyköillään ja kysely kestää vain muutaman minuutin. Suosittelen.
http://www.classpirit.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti