Yhdessä oppii opettajakin enemmän

Sainpa olla mukana mukavien heppujen koulumaailman podcastissa Oppitunnin keskeytys.
Esittelystä saavat tekijät vastata itse:

"Podcast, joka kertoo koulusta muutakin kuin virallisen totuuden.
Luokanopettajat Kai Bruun ja Paavo Havula avaavat koulumaailman ilmiöitä tavallisen opettajan näkökulmasta kuvia kumartamatta."

 Osin haikeana totean, että ääniartikkeli taitaa olla tulevaisuutta jo nyt. Onhan sitä joustavampi käyttää liikkuessakin. Luurithan alkavat olla jo jokaisen päässä, ainakin toisinaan.Tekstin luku vaatii pysähtymistä ja hiukan enemmän keskittymistä vain lukemiseen. Se ei ehkä enää ole aina mahdollista tai tarkoituksenmaukaistakaan. Äänite tuo myös persoonallisen elementin, sillä ihmisen oma ääni ja puhetapa kertovat paljon ja aikaansaavat emotionaalisen kiinnityspinnan. Olkoon niin, että painetun tekstin ja äänitteen ei tarvitse kilpailla vaan täydentää toisiaan. No, niin.

Nämä opettajakaverukset ovat ihan oikein päättäneet, että työssä  oleva opettajakin voi osallistua koulukeskusteluun, kun kaikki muut ovat kovasti mukana. Ihan hyvä ja todella tarpeen saada näkökulmaa sorvin äärestä. Onnea projektille siis! Aiheita kyllä riittää, kun itsekin olen niitä jo yli kymmenen vuotta löytänyt. Hyviä aiheita voi käsitellä huoletta montakin kertaa.

Nyt puhuttiin yhteisopettajuudesta. Kumma koulutermi sekin, kun sitä nyt jotenkin uutena asiana esitetään, eikä sitä aina ymmärretä samalla tavalla. Kyse on minusta kuitenkin ihan yksinkertaisesti opettajien yhteistyöstä. Yhteistyö voi olla hyvin eriasteista,  alkaen yhdestä oppitunnista monen vuoden prosessiin. Opettajat ovat aina tehneet yhteistyötä, mutta harvoin koko työyhteisönsä rakenteessa. Vaikkapa juhlien järjestäminen on vaatinut yhteistyötä. Nyt kumminkin on alettu vahvasti edistämään ainerajojen ylittävää opetusta, joka olisikin oppimisen kannalta hyvä juttu. Uuden opsinkin voi katsoa kannustavan opettajia yhteistyöhön. Oman mausteensa tähän yhteisopettajuuten tuo avoimien tai joustavien opetustilojen aiheuttama kuohunta tai uudistustyö. Mikäli luovutaan opettajan omasta suljetusta luokasta, tulee yhteistyöhän pakottava tarve.

Siispa yhteisopettajuus on ajankohtainen asia. Olin toteuttamassa sitä tiiviisti jo 90-luvulla.
Yteisöllisyys, yhdessä oppiminen ollut jotenkin teemana kaikissa kirjaprojekteissani. Siitähän yhteisopettajuuskin saa voimansa. Tässä souncloud-linkki ohjelmaan:

Ja tämä avaa ohjelman facebookissa.

Kuunteleppa ite ja muodosta mielipiteesi! Tai ehkä sinulla on jo ja voit sitä nyt jalostaa :)

Itselleni yhteisopettajuudessa on ollut tärkeintä, että silloin olen tuntenut kehittyneeni työssä eniten. Reflektointi työkaverin kanssa on ihan parasta! Onhan siinä myös mallia oppilaille ja pohjaa vuorovaikutuksen lisäämiseen opetuksessa.