Viime viikoilla on ollut taas puhetta siitä, onko meillä huono vai hyvä peruskoulu. Hesari aloitti julkaisemalla 21.5. artikkelin "Näin peruskoulu pelastetaan" (linkki) Kysely koulusta lähetettiin lähes sadalle opettajalle. Hyvä niin, mutta... Miksi peruskoulu pitää pelastaa, kun se tuottaa maailman kärkituloksia ja useimmat oppilaat ja opettajat ovat hyvin sitoutuneita kouluun? Koulutus ja koulut on meillä arvostettu asia. Korjausliikkeitä muuttuvassa maailmassa kylläkin tarvitaan. Osa opettajille esitetyistä kysymyksistä oli väärin muotoiltu, eikö tiedetty vai haettiinko räväkkää tulosta? Väitettiin, että peruskoulu on kriisissä. No, ei ole. Vastaaminen ei siten ollut aina helppoa, kun vastauksia ohjattiin, niin se näen.
Meillä oli esim. viime PISA18- tuloksissa OECD -maiden parhaat lukijat. (linkki) Ei kuulosta kriisiltä...
Itse olisin toivonut enemmän sitä, että opettajien lisäksi olisi kyselty ainakin oppilailta, mitä he koulustaan haluavat/tarvitsevat. Lopulta koulu on ennenkaikkea oppilaita varten. Yhteiskunta tarvitsee uusia kansalaisia rakentamaan hyvinvointia, koulu toteuttaa yhteiskunnan sille antamia tehtäviä. Jutussa otsikot olivat tarkoituksenhakuisia:" Kännykät tuhoavat keskittymiskyvyn, vanhemmuus on hukassa." Ei tämmöiselle ole tieteellistä näyttöä. Totuus on, että suurin osa oppilaista pärjää hyvin edelleen, mutta tiettyjä huolenaiheita on. Niihin ei viitattu lainkaan.
Nimittäin: Meillä on OECD-maiden suurimmat erot tyttöjen ja poikien sekä maahanmuuttajataustaisten ja alkuperäisväestön lasten tuloksissa. Lähes kaikki tulosten lasku selittyy tällä. Miksi sitä ei käsitellä ? Lisäksi eriytymiskehitys vauhdittuu, eikä siihen näy olevan halua/kykyä puuttua tarpeeksi. Siinä on ongelmia oikeasti ratkottavaksi.
Koulu ei voi nojata vain taaksepäin. Kaikilla on muistoja koulusta, mutta nykykoulua ei kaikin osin voi verrata siihen. Tiedot oppimisen ehdoista tarkentuvat koko ajan. Tiedämme nyt, että oppijan tulisi olla aktiivinen ja sitoutua oppimiseen. Lisäksi sosiaalinen pääoma tulisi voida tasoittaa peruskoulussa, jotta heikon alkupääoman omaavat pärjäisivät elämässään.
Hesarin pääkirjoitus 22.5. otsikoi : "Opettajat vaativat perusasioita" (linkki) Mutta mitkä ovat perusasioita? Sitä eivät voi opettajat tai toimittajat itse päättää. Perusopetuslaki ja Opetussuunnitelma määrittävät koulun tehtävän, joka annetaan eduskunnasta. Tehtävä on kaksijakoinen: kasvattaa kansalaisia ja opettaa taitoja. Pääkirjoituksen maininta siitä, että osa opettajista toivoi yhteiskunnan jättävän koulun rauhaan, on ongelmallinen. Koulu on osa yhteiskuntaa ja vieläpä niin että yhteiskunta antaa koululle sen tehtävän. Joka on osin aina muuttuva. Muuten kyllä kirjoituksessa oli paljon hyvääkin.
Lämmitti kun kaksi rohkeaa asiantuntijaa tuli esiin sitten 28.5. Hesarin mielipidepalstalla. Kasvatustieteen tutkijat ja opettajien kouluttajat Virve Keränen ja Minna Uitto kirjoittivat hyvin, sen mitä ajattelin: "Peruskoulua ei saada kuntoon vastakkainasettelulla" (linkki) Lainaus kirjoituksesta: "HS:n juttu osallistuu kaikkien kannalta kurjan vastakkainasettelun ja taistelumielikuvan tuottamiseen. Vaikuttaa siltä, että koulut ovat taistelutantereita, joissa opettajat ja oppilaat taistelevat uupumusta vastaan yrittäen kukin pitää oikeuksistaan kiinni. Vanhemmat puolestaan taistelevat lapsensa puolesta. Kuten HS:n juttu toi esiin, koulua koskevassa keskustelussa on tärkeää kuulla kouluarjen asiantuntijoita eli opettajia. On tärkeää kuulla myös oppilaita ja heidän vanhempiaan, kun koulusta keskustellaan."
Lämmitti kun kaksi rohkeaa asiantuntijaa tuli esiin sitten 28.5. Hesarin mielipidepalstalla. Kasvatustieteen tutkijat ja opettajien kouluttajat Virve Keränen ja Minna Uitto kirjoittivat hyvin, sen mitä ajattelin: "Peruskoulua ei saada kuntoon vastakkainasettelulla" (linkki) Lainaus kirjoituksesta: "HS:n juttu osallistuu kaikkien kannalta kurjan vastakkainasettelun ja taistelumielikuvan tuottamiseen. Vaikuttaa siltä, että koulut ovat taistelutantereita, joissa opettajat ja oppilaat taistelevat uupumusta vastaan yrittäen kukin pitää oikeuksistaan kiinni. Vanhemmat puolestaan taistelevat lapsensa puolesta. Kuten HS:n juttu toi esiin, koulua koskevassa keskustelussa on tärkeää kuulla kouluarjen asiantuntijoita eli opettajia. On tärkeää kuulla myös oppilaita ja heidän vanhempiaan, kun koulusta keskustellaan."
ja
"Kouluissa ja laajemminkin yhteiskunnassa tarvitaan yhteistä keskustelua paitsi koulun tehtävästä myös oppilaiden oikeuksista vaikuttaa omaan kouluarkeensa. Vastakkainasettelun sijaan myös median soisi vaalivan vastavuoroisia suhteita koulua koskevassa keskustelussa ja siten omalta osaltaan rakentavan peruskoulua kaikille inhimillisemmäksi paikaksi olla."
En yhtään väitä, etteikö Hesarin opettajakysely ollut aiheellinen. Kyllä opettajia pitää kuulla. Mikään ammattikunta ei kuitenkaan pysty näkemään kaikkia oman organisaation kehityspisteitä sisältäpäin. Lisäksi perusopetusta ohjataan yhteiskunnasta käsin, yhteisöllisesti. Olisi myös tarpeen tunnistaa yhdessä perusopetuksen ydintehtävät, uusimmat tutkimustulokset ja käsitellä niistäkin käsin koulua.
Opettajien ja oppilaiden kokemat ongelmat liittyvät paljon koulutuksen järjestämiseen ja sen tukeen. Opettajat tekevät vaativaa asiantuntijatyötä tulevaisuuden hyväksi. He tarvitsevat aikaa ammatillisen yhteisön luomiseen, yhdessä oppimiseen ja vuorovaikutuksen hoitamiseen yhteistyökumppaniden kanssa. Ehkäpä siinä olisi uusia perusasioita?
"Kouluissa ja laajemminkin yhteiskunnassa tarvitaan yhteistä keskustelua paitsi koulun tehtävästä myös oppilaiden oikeuksista vaikuttaa omaan kouluarkeensa. Vastakkainasettelun sijaan myös median soisi vaalivan vastavuoroisia suhteita koulua koskevassa keskustelussa ja siten omalta osaltaan rakentavan peruskoulua kaikille inhimillisemmäksi paikaksi olla."
En yhtään väitä, etteikö Hesarin opettajakysely ollut aiheellinen. Kyllä opettajia pitää kuulla. Mikään ammattikunta ei kuitenkaan pysty näkemään kaikkia oman organisaation kehityspisteitä sisältäpäin. Lisäksi perusopetusta ohjataan yhteiskunnasta käsin, yhteisöllisesti. Olisi myös tarpeen tunnistaa yhdessä perusopetuksen ydintehtävät, uusimmat tutkimustulokset ja käsitellä niistäkin käsin koulua.
Opettajien ja oppilaiden kokemat ongelmat liittyvät paljon koulutuksen järjestämiseen ja sen tukeen. Opettajat tekevät vaativaa asiantuntijatyötä tulevaisuuden hyväksi. He tarvitsevat aikaa ammatillisen yhteisön luomiseen, yhdessä oppimiseen ja vuorovaikutuksen hoitamiseen yhteistyökumppaniden kanssa. Ehkäpä siinä olisi uusia perusasioita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti