Tolkkua Pisa- revittelyyn

Kyllä minä mieleni pahoitin, kun taas piti uusimman Pisan tulokset saada otsikkotasolla mahdollisimman huomionhakuisiksi. Jälleen olimme romahtaneet (kuin jo edellisellä kerralla) mutta kummasti olemme keskiarvon yläpuolella ja monessa asiassa Euroopan parhaimmistoa. Silti jopa Hesarin tiedetoimittaja katsoi tarpeelliseksi leimata koulun nykyinen kehittäminen hölynpölyksi. (linkki) 

Hämmästelen...On kovasti muodikasta ilmoittaa laskevien tulosten johtuvan digitalisaatiosta. Siihen Mutanenkin viittaa. Saksassa ollaan huolissaan heikosta digitalisaatiosta kouluissa ja arvellaan että heikentyneet tulokset johtuvat siitä...Viro, joka on nyt Euroopan paras maa Pisassa, teki valtaisan digiloikan heti uuden itsenäisyyden alkuvuosina. Oletan, että opettajia myös koulutettiin kunnolla uusien välineiden käyttöön, toisin kuin meillä kävi. Mutta otsikon kanssa ei voi olla samaa mieltä.

Kun opetussuunnitelmia tehdään, niin sen muokkaamiseen osallistuu suuri määrä asiantuntijoita, myös opettajia. Se laaditaan aina parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. 

Tiedemaailmassa on melkoinen yksimielisyys siitä, että ihminen oppii parhaiten kun on aktiivinen oppimisprosessissa. Vaikka koulussa on sata vuotta istuttu hiljaa ja kuunneltu opettajaa, niin se ei nyt vaan  ole kovin hyvä tapa oppia- etenkään vaikeita asioita. Aktiiviseen oppimiseen on edelleen pyrittävä. Siihen ei päästä jos ei ymmärretä opetuksen olevan koulussa ryhmämuotoista, jolloin ryhmien oppimismotivaatiota ja yhteistyötaitoja tulee opettaa ja ohjata paljon nykyistä tehokkaammin.

Peruskoulu toimii edelleen hyvin. Osin samoja ongelmia on havaittavissa Euroopan maissa, vaikka eroja on. Melkoinen osa tuloksista juontuu tietenkin kulttuuriin, jossa lapset kasvavat.

Minusta enemmänkin voisi korostaa, että meidän laskumme selittyy suurelta osin poikien heikosta menestyksestä. Meillä on kasvanut edelleen joukko, jossa on heikot oppimistulokset ja suurin osa on poikia. Erinomaisesti pärjääviä on edelleen yhtä paljon, mutta keskiryhmästä osa valuu heikommin osaavien ryhmään. Alueelliset, koulujen väliset ja jopa luokkien väliset saman koulun erot kasvavat edelleen. Tosin meillä on edelleen tasaisemmat oppimistulokset kuin useimmissa maissa. Itä-Suomen pojilla ei mene hyvin ainakaan tässä mittauksessa. Voi olla että he löytävät muuta merkityksellistä. 

Edelleen meillä on ongemia maahanmuuttajien kotoutuksessa, koska meillä on poikkeuksellisen suuret erot oppimistuloksissa kantaväestön lasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten välillä. Suurten kaupunkien sisällä jatkuu eriytyminen. Me olimme parhaita aiemmin tasaisuuden vuoksi, nyt tasaisuus on hiukan heikentynyt.

Mutta onhan hyvääkin. Oppilaamme viihtyvät koulussa keskimääräistä paremmin ja se on tärkeää. Kouluun kiinnittyminen on ehtona myös opintoihin kinnittymiseen. 

Otan esille kaksi kommentoijaa, joita arvostan. Marika Toivola (linkki)  muistuttaa että medialla on vastuu mielikuvien tuottajana. Mielikuvat alkavat usein toteuttaa itseään. Lisäksi hän ottaa esille näkökulmia jotka koskevat koulua itseään. Kaikkia Pisa heikennyksen syitä ei nimittäin voi ulkoistaa. Medialla on minustakin suuri vastuu kuin puhutaan ihan Suomen tulevaisuuden ehdoista. Jos aina ilmoitetaan, että romahdus on tullut ja kehittäminen on tehty väärin, niin tämä ajattelu pesiytyy kouluihin ja koteihin ja alkaa toteuttamaan huonoja tuloksia.

Ja lopuksi vielä Lauri Järvilehto. Niin ihanaa, että joku ajattelee ihan oikeasti ja tuo esiin tietoa, eikä vai luuloja, yleistyksiä tai muodikkaita mielipiteitä. Järvilehto muistuttaa blogissaan että juuri mikään syy, mitä julkisuudessa on esitetty ei ole (ainakaan yksin) syyllinen Pisa-tulosten laskuun. (linkki)

"Median luoma harhakuva itseohjautuvista digiavokonttorikouluista on täyttä huuhaata."
"Uusien menetelmien käyttöönotto on ollut niin vähäistä että ne eivät millään voi selittää nyt saatuja tuloksia."

Järvilehtokin muistuttaa Virossa käytettävän edistyksellistä pedagogiikkaa jossa digilaitteita käytetään paljon oppimisen avuksi, mutta viisaasti. Jos luodaan mielikuvaa, että ennen oli paremmin, niin jäljelle jää melko huono vaihtoehto: "Tai sitten voidaan hömppäotsikoiden kannustamana pikakelata koulu takaisin 1980-luvulle. Siinä voidaan sitten 2030-luvulla ihmetellä miksi Suomesta tuli kehitysmaa."