sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Yhteisöllinen kivittäminen

Aamun Hesarissa oli uutisia yhteisölisyyden pimeästä puolesta. Intiassa oli hyökätty pariskunnan kotiin ja puhkottu molemmilta silmät, noitaepäilyn takia. Toisessa tapauksessa naimaton pariskunta oli kivitetty hengiltä 200 kyläläisen voimin ja tytön äiti kuulemma johti tapahtumaa...
Vielä oli uutinen saksalaisten sotavankien muisteloista. Sodassa oli hauskaa tappaa ja raiskata. No ihan lähellä on serbien ja kumppaneiden silmittömät raakuudet.

Hesarissa ajateltiin, että kivittäminen johtui lukutaidottomuudesta. Ajatus siitä että kirjasivistys vähentää väkivaltaa on kaunis. Ehkä parempi analyysi oli siinä sotilaiden käytöstä pohtivassa jutussa. Armeijat käyttäytyvät erilailla riippuen siitä, miten niitä johdetaan. Yhteisölisyydessä on aina riski että yksilö menettää mahdollisuuden ja kyvyn päättää itse. - Ehkäpä siksikin elämme tämmöistä yksilölisyyden eetosta?
Yhteisössä johtajuus ja johtamisen moraali ovat hyvin tärkeitä. Yhteisöt saadaan tekemään oikeastaan mitä tahansa, koska huonossa yhteisössä yksilöt eivät kanna vastuuta.

Hyvä yhteisölisyys onkin vaikeaa. Pitää olla hyvää johtamista ja yksilöiden osallistaminen täytyy olla kunnossa. Johtajien pitää pyytää ja sietää kritiikkiä, koska johtaminen myös turmelee kovin helposti.
Tästä oli ehkä myös perussuomalaisten menestyksessä kyse.
Etäältä johtaminen aiheuttaa tyytymättömyyttä, varsinkin nykyajassa.
Hyvä yhteisölisyys tarvitsee aktiivisen demokrattiista johtamista.

Ei kommentteja: