Kyllä meni maanantaina aamupiparit väärään kurkkuun kun luin Hesarista kielten uuden tuntijakoesityksen kommentointia:
http://www.hs.fi/kotimaa/Kieltenopettajat+Uusi+tuntijako+huonontaa+kielitaitoa/a1305597815078
Ei voi olla totta!
No, ainejärjestöt valvovat myös ammatillisia etuja vaikka niitä ei edunvalvontajärjestöiksi olekaan perustettu (kai).
Se, että kieltenopetusta aikaistetaan ei voi olla oppimiselle huono asia:
http://www.tiede.fi/artikkeli/1293/kielet_kannattaisi_opetella_alakoulussa
Voihan olla kumminkin, että Suomen kieltenopettajien liitolla on hallussaan jotain tieteellistä näyttöä siitä, että kielet pitäisi opettaa yläluokilla. Itse en ole sellaista kuullut.
Lopulta tässä on kai kyseessä ymmärrettävä huoli töiden vähenemisestä. Ei kumminkaan pidä minusta sekoittaa oppijan etuja opettajien etuihin. Ne ovat joskus eri asia, vaikka samassa koulussa ollaankin.
Yhtenäiskoulukulttuuria odotellessa tämmöisiä tapahtuu. Oikeastaan yhtenäiskouluilmiössä on kyse siitä että, peruskoulusta tulee se yksi oppilasta palveleva opintie, millaiseksi se alunperinkin haluttiin.
Lainaan taas kerran Lea Pulkkista: Koulut ovat järjestyneet aikuisten työpaikoiksi.
Uusi koulu syntyy siitä kun se on ensin oppijoiden työpaikka, jossa aikuisten työt järjestetään lasten ja nuorten parhaaksi.
1 kommentti:
Hyvää pohdintaa, Rauno.
Aineessa kuin aineessa aineenopettajat näyttävät olevan sitä mieltä, että luokanopettajat eivät osaa opettaa heidän ainettaan. Siksi onkin hauska kaivaa esille tutkimuksia muutaman vuoden takaa: matematiikan tuloksia vertailtaessa, parhaiten oppivat lapset, joita opetti seminaarikoulutuksen saaneet opettajat. Kun Metsämuuronen tutki äidinkielen oppimistuloksia, hän joutui toteamaan, etteivät nuoe opi juuri mitään lisää 7-9-luokkien aikana.
Tuo ruotsin kielen aloitiuksen siirto kuudennelle luokalle tuottaa myös ongelmia. Ruotsiin erikoistuneita luokanopettajia ei juurikaan ole.
Lähetä kommentti