Jo viimeistään vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteet sisälsivät paljon yritystä häivyttää ainerajoja ja lisätä oppilaiden aktiivisuutta. Arviointia haluttiin laaja-alaisemmaksi. Opetussuunnitelma on kumminkin tekstiä, jonka pitää muuttua todeksi koulujen toimintakulttuurissa.
Tämä uusin Opetussuunnitelman perusteet on suorastaan täynnä uuden oppimisen polkuja. Ilmiöpohjaisuus, oppilaiden aktiivisuus ja kokonaisuuksiin pyrkiminen ovat ainakin tärkeitä painopistealueita. Saapa nähdä miten toteutuvat. Vaihtelevasti, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Opettajien autonominen asema tuottaa nykyajassa paljon vaihtelua, niin hyvässä kuin pahassa.
Olen ollut kyllä aistivinani, että monet opettajat ovat ymmärtäneet muutoksen tarpeellisuuden ja haluavat uudistaa opetusta oppilaita aktivoivaksi. Onnea sille tielle. Yksittäisen opettajan innostus ei silti muuta koko koulun toimintakulttuuria. Siihen tarvitaa enemmän.
Siis asiaan. Viime viikolla taas älysin, että onhan meillä kouluja, jossa on aina noudatettu "uusia" opetuksellisia ajatuksia jo pitkään (vrt. edellinen kirjoitus). Siihen tarvitaan yhteinen idea, joka muutetaan käytännöiksi.
Meillä Sipoossa on kielikylpykoulu. Se tarkoittaa että koulussa on yhteinen, yhteisöllinen pedagoginen lähestymistapa, koska kielikylpy on opetusmenetelmä. Siitä seuraa että koulun opettajilla on yhteinen pedagoginen viitekehys, ymmärrys yhteisestä tavoitteesta. (Yleensä niin ei koulun tasolla ole.) Kielikylpymenetelmässä oppilaita kannustetaan vuorovaikutukseen, opetus perustuu teemoihin ja kokonaisuuteen. Olen käynyt koulussa monta kertaa ja osallistunut tuntien pitoon. Kyllä toimii!
Mutta, kuten nyt on havaittu, kamera on usein paras kynä. Leppätien kielikylpykoulusta tehtiin esitelyvideo, jotta sen itsenäinen toiminta voidaan turvata. Omassa kunnassa ei olla profeettoja....
 |
| Linkki videoon |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti