perjantai 31. maaliskuuta 2017

Kurin päivitystä

Hesarissa oli (taas kerran) 26.3. aiheena koulujen kuri, kun kuntavaaliehdokkailta oli kysytty HS:n vaalikoneessa : "Tekisikö tiukka kuri kouluista nykyistä parempia?"  Onneksi en enää ole kuntavaaliehdokas, sillä usein vaalikoneiden kysymyksiin on mahdotonta vastata tuntematta itseään tyhmäksi. Tämä kysymys nyt ehkä oli helpommasta päästä.

Mutta onhan tässäkin se vaikeus, että kuri-käsite tarkoittaa hyvin erilaisia asioita eri ihmisille. Sanan tulkinta liikkuu ainakin järjestys ja alistaminen -akselilla. Joillakin myös kaaos ja turvallisuus-jänteellä. Nämä nyt esimerkkeinä. On paljon käsitteitä, joita ihmiset purkavat hyvin eri tavoin. Kuri on selvästi yksi sellainen.

Suurin osa on tuollaiseen kysymykseen vastannut tietenkin kieltävästi. Kun kuri ymmärretään epätasa-arvoon ja alistamisen kulttuuriin liittyväksi, niin eihän sitä kasvatuksessa tarvita. Luulenpa että suuri osa kuria kaipaavista ei välttämättä kaipaa alistavaa ja väkivaltaista vuorovaikustussuhdetta kasvatukseen, vaan he kaipaavat häiriötöntä järjestystä. Sitä elämä tarjoaa vain harvoin, sen sijaan usein tarvitaan järjestystä joka sietää myös häiriöitä.   Rauhoittavaa ja jäsentävää järjestystä (tai siihen pyrkimistä)  koulutyökin tarvitsee. Muuten on suurten ihmisryhmien hyvin vaikea päästä tavoitteisiinsa.

Kasvatuksessa aikuisen tehtävä on olla auktoriteetti, luotettava, innostava ja turvallinen. Opettajalla on, kuten vanhemmilla kotona lapsistaan, vastuu ryhmästään. Vastuun mukana tulee velvollisuuksia ja oikeuksia tehdä päätöksiä.

Artikkelissa oli kiinnostavaa yhteisöllisyyden kannalta yhdeksäsluokkalaisten kommentit. Nuoret halusivat panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Ja onhan se niin, että kiusaamiskeskustelua käydään yleensä tapahtuneiden kiusaamistilanteiden kautta. Silloin korjataan jo rikki mennyttä.

Kiusaamista voi ennaltaehkäistä monin tavoin. Hyvä tapa olisi tehdä näkymätön näkyväksi opettajalle, eli tehdä säännöllisiä luokan tilannetta kartoittavia kyselyjä. Sen voi tehdä yksinkertaisesti ja nopeasti monella tavalla. Esimerkkinä   http://www.classpirit.fi/ palvelu, jota olen ollut hiukan itsekin  kehittämässä. Koulut tarttuvat toistaiseksi aika hitaasti uusiin mahdollisuuksiin saada ajantasaista tietoa, siitä mitä ryhmissä tapahtuu. Toivottavasti edetään siinäkin.

Paras väline  kiusaamisen ennaltaehkäisyyn on varmasti hyvä yhteisöllisyys. Haastatellut oppilaat nostivat hienosti esiin yhteisöllisyyden tarvetta ja sen rakenteita. He toivoivat, että luokka olisi pitkään koossa koska tuttujen ihmisten kanssa on turvallisempi olla oma itsensä kuin vieraiden. Tämän ison oivalluksen välitti seitsemäsluokkalainen Sari Alhaanperä. Kun on tehty pitkään tavoitteellista työtä, hyvä ilmapiiri on syntynut sitä kautta, toteavat nuoret. Toivottavasti kouluissa kuunnellaan tarkasti  kokemusasiantuntijoita. Parhaatkin ryhmäytymisen tai jopa oppivan  yhteisön rakentamisen yritykset valuvat pitkälti hukkaan, jos ryhmän jäsenet ja sitä ohjaavat vaihtuvat tiheään. Niin tuntuu kouluissa nykyään usein käyvän. Silloin synnytetään kiusaamiselle otollista ei-yhteisöllistä tilannetta. Paljon hyvää saadaan aikaiseksi rakenteiden ja käytäntöjen yhteisellä suuntaamisella.

Ei kommentteja: