Yle kyseli, opettajat vastasivat

Uusin Perusopetuksen opetussuunnitelma on herättänyt ennen näkemättömän paljon keskustelua. Valtamediat, kuten Hesari ja YLE ovat pitäneet asiaa jatkuvasti hyvin esillä. Se onkin oikein, sillä Opetussuunnitelma on jatkuva prosessi. Sen valmistuminen ja käyttöönotto ovat vasta alkua. Sitä paitsi melkein heti aletaan suunnitella seuraavaa, paljon myös sen mukaan millaisia tuloksia ja kokemuksia edellinen synnyttää.

Ylellä on oikein uutissivusto opetussuunnitelma-asioille.(linkki)  Hienoa, sillä se antaa kuvaa myös ajallisesti siitä, miten opetussuunnitelmaan kohdistuva keskustelu kehittyy. Viimeisin uutinen siellä koski kyselyä, jonka YLE kohdisti peruskoulun opettajille ja rehtoreille uuden opetussuunnitelman vaikutuksista. Tosin, opetussuunnitelmaa ei ole kovinkaan kauaa noudatettu, eivätkä kaikki vieläkään etene sen mukaan. Vastaukset heijastanevat siten enempi opetushenkilöstön tunnelmia tilanteessa, johon sopii ilmaisu: Alku aina hankalaa.

Kyselyn tulos on hämmentävä.(linkki uutiseen)  Rehtorit suhtautuvat paljon myönteisemmin kuin opettajat uuteen opsiin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Heillä on ehkä laajempi näkemys kokonaisuudesta. Opettajien vastaukset heijastavat mielestäni ammatillisia haasteita uuden edessä. Parempi olisi ollutkin kysyä: " Miten hyvin olet mielestäsi onnistunut tuomaan opetukseesi uuden opsin vaatimuksia? " Uusi ops on nimittäin, jälleen, jalkautettu kuntiin hyvin erilaisin toimin. Ei riitä että käytetään pari, kolme koulutuspäivää uuteen opsiin. Olisi kartoitettava millaista lisäkoulutusta kukin opettaja tarvitsee, jotta hänellä on tarpeeksi työkaluja toteuttaa uuden opsin tavoitteita. Näin ei kai todellisuudessa useinkaan ole käynyt.

Olen itse ops-uskovainen. Jokainen uusi opetussuunnitelma on sysinyt opetusta samaan suuntaan: Oppilaiden tulee olla aktiivisia osallistujia, ainerajoja olisi häivytettävä, jotta tieto rakentuisi kokonaisuudeksi ja osaamiseksi. Oppilaiden on opittva oppimaan, koko ikänsä. Opettaja ohjaa oppimaan, ei siirrä tietoa sellaisenaan.

Uutisen otsikossa on jo ajatusvirhe. Ryhmätyöt ovat edelleen väärinymmärretty ja siten usein huonosti toimiva työmuoto koulussa. Yhteistoiminnallinen työskentely vaatii onnistuakseen opettajalta ryhmän ohjaamisen taitoja ja oppilailta yhteisötaitoja. Nämä eivät ole kuuluneet opettajien tai oppilaiden ydintaitoihin ainakaan perinteisesti, koska Suomessa on vahva opettajajohtoisen opetuksen perinne ja sille on edelleen kannatusta, koska monen opettajan paras osaaminen perustuu siihen. Se ajatusvirhe: Jos viitseliäät tekevät ryhmätyöt, on opettaja epäonnistunut ryhmän ohjauksessa. Ei ole yhteistoiminnallisen pedagogian vika, jos sitä toteutetaan puutteellisesti tai vähällä harjoittelulla. Pedagoginen  ohjaaminen on käytännön osaamista, jota opettaja voi kehittää työssään joko itsearvioinin tai mikä parempi yhteisopettajuuden avulla.
Sama pätee siihen, että julkisuudessa on opsia arvosteltu itseohjautuvuuden korostamisella. Oppilaat eivät kuulemma suoriudu tehtävistään kun heiltä vaaditaan liikaa, Tottakai näin on. Opettajan vastuulla on, että liikaa ei vaadita, vaan annetaan sopivasti haasteita ja mahdollisuus oppia itseohjautuvuutta. Se on vaikea taito, jonka opetteluun kuluu vuosia, ja sittenkin ihmiset omaksuvat tämän ylätason taidon erilailla. Ops esittää tavoitteita, joita kohdin kuljetaan suunnitelmallisesti, opettajien johdolla. Ne tuskin toteutuvatkaan kokonaan.

Ei varmaankaan voida syyttää vain opsia oppimistulosten hajautumisesta. Se trendi on alkanut jo muutama vuosi sitten. Taustalla on monimutkaisia syitä. Oppilaiden taustat ovat nykyään hyvin erilaisia. Opettajien työ on yhä monimutkaisempaa ja vaativampaa, koska maailmamme on nopeassa muutoksessa. Onneksi meillä on hyvin koulutettua ja innostunutta opettajakuntaa. Ihan varmasti saadaan edelleen loistavia tuloksia. Uskon, että lisääntyvä opettajien yhteistyö on yksi tärkeä kulmakivi, kun kehitetään kouluihin yhä edistyneempää pedagogiaa.