torstai 4. maaliskuuta 2021

Etäopetus, inhimillinen ja sosiaalinen pääoma

 Noin vuosi eletty koronarajoituksia. Kouluissa on ollut erilaisia toimenpiteitä, yleensä niin että vanhemmat oppilaat ovat saattaneet olla jo hyvinkin pitkään etäopetuksessa. 

Miten poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet koulujen toimintaan? Opettajat ovat joutuneet opettelemaan uuden tavan opettaa ja usein se on koettu, ainakin aluksi työlääksi. Kovin erilaisia etäopetuksen toteutuksia on nähty. Toivottavaa on että hyvät kokemukset tulevat jaetuksi.

Mutta koulut ovat oppilaita ja heidän tulevaisuuttaan varten. Olen viime aikoina (oikeastaan jo pari vuotta) pohtinut sosiaalisen pääoman käsitettä. On ollut melko hämmentävää havaita että perusopetukselle on annettu OPSissa oikeastaan vain kaksi tehtävää: Kerryttää inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. On varmaan oikein väittää, että yleensä pääosa opetuksesta suunnataan inhimillisen päoman eli osaamisen alueelle. Sosiaalisen pääoman kerryttäminen on melko monimutkainen prosessi, varsinkin yhä suuremmissa kouluissa, missä sosiaalisten suhteiden muodostuminen on yleensä sattumanvaraista. Sosiaalinen pääoma kertyy vuorovaikutussuhteissa. Sen käsite on hiukan horjuva, mutta käytännössä tiedämme kaikki miten sosiaalinen pääoma siivittää monella tavalla menestykseen. Kun on pidetty ja on paljon ystäviä, niin yleensä pärjää. Jos osaa verkostoitua tehokkaasti niin esimerkiksi yrittäjänä menestyy hyvin. Pelkkä osaaminen ei useinkaan riitä, pitää osata esitellä osaamistaan, oikeille ihmisille. Sosiaalinen pääoma auttaa yksilöä hyödyntämään käytössään olevia resursseja optimaalisesti, elämän markkinoilla.

Uskallan väittää, että sosiaalinen pääoman kerryttäminen on jäänyt perusopetuksessa sivurooliin. Yksi syy voi olla, että koulutyö pitäisi organisoida uudella tavalla, mikäli oppilaiden sosiaalista pääomaa autetaan kertymään suunnitelmallisesti. Opetussuunnitelmissa ei ole läheskään inhimillisen pääoman tarkkuudella etenevää suunnitelmaa tai arviointia oppilaiden sosiaalisen pääoman kehittämiseksi. Mutta asiat voisivat olla toisinkin. 

Jotta voi kasvattaa sosiaalista pääomaa pitää olla taitoja ja mahdollisuuksia harjoittaa taitojaan. Taidot joita tarvitaan sosiaalisen pääoman luomiseen ja sen säilyttämiseen ovat yhteistyötaitoja, puhutaan paljon myös sosiaalista taidoista. Niitä voi oppia, kun ohjataan ja harjoitellaan.  Harjoittelu edellyttää luottamusta vuorovaikutustilanteessa (jotta uskaltaa harjoitella). Luottamus syntyy ennalta-arvattavissa suhteissa. Tässä tullaan siihen miksi koulussa olisi tarpeen muodostaa oppivia ryhmiä tai vakiintuneita työpareja. Lisäksi on huomattava että sosiaalista pääomaa kerätään pitkäkestoisista ystävyyssuhteista. Koulussa voidaan tukea sellaisten turvaverkkojen syntymistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajalla ja jopa kouluvuosien jälkeen.

Ollaan myös siinä, mitä Hoikkala ja Paju kuvasivat niin hyvin kirjassaan Apina pulpetissa. Opettaja tulee opettamaan, harjoittamaan ammattiaan, mutta oppilaat tulevat kouluun rakentamaan sosiaalista pääomaansa eli hoitamaan ystävyyssuhteitaan. Opettajilla ei ole juuri tarvetta rakentaa tai säilyttää sosiaalista pääomaansa koulussa, koska se on usein muualla. Professori Lea Pulkkinen sanoi aikoinaan: "Koulu on järjestäytynyt aikuisten työpaikaksi". Tämä saattaa näkyä juuri sosiaalisen pääoman tehtävässä.  Jos ja kun se nostetaan tärkeäksi tavoitteeksi koulun kasvatustyössä niin paljon voidaan tehdä oppilaiden osallistamisen ja koulun yhteisöllisyyden eteen.

Tämä oli nyt laajahko kiertotie etäopetukseen. Etäopetusta on arvioitu sekä oppilaiden oppimisen että hyvinvoinnin suhteen ja hyvä niin. Näin on ehkä tullut entistä näkyvämmäksi koulun molemmat päätehtävät: Opettaa asioita ja opastaa toimimaan tuloksellisesti suhteissa toisiin sekä organisaatioihin.
On ehkä havaittu, että osa oppilaista on kokenut yksinäisyyttä, heidän sosiaalinen  pääomansa on jäänyt kehittymättä tai sitten rapautunut. Tällä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Toivottavasti näitä vahinkoja voidaan paikata. Ne oppilaat joilla jo oli vahvat verkostot eli tuo sosiaalinen pääoma, ovat tietenkin tavanneet ystäviään ja pitäneet sosiaalisen pääomansa arvokkaana. Jokainen on kyllä sen arvoinen. Toivon, että kun koulu palaa normaaliopetukseen, osataan antaa entistä enemmän tilaa sosiaalisen pääoman käsitteelle. Miten meidän koulussa tuetaan oppilaita sen suhteen? Millaisilla opetusjärjestelyillä voidaan sekä oppia tehokkaasti, että rakentaa oppilaille sosiaalista pääomaa? 



Ei kommentteja: