Minulle on jäänyt työpöydälle Hesari 24.11. Siinä käsiteltiin nuorisoväkivaltaa ja sen syitä. Ehkä ei kovin jouluinen aihe, mutta kirjoitan siitä kumminkin. Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki ottaa haastattelussa kantaa etenkin alaikäisten nuorten lisääntyneeseen vakivaltaan ja rikollisuuteen. Hän toteaa, että vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on toisaalta kehittynyt polarisoitumista "Kuilu on järjettömän syvä".
Kun 18-25 vuotiaiden ryöstörikokset ovat pikemmin vähentyneet, niin alle 18-vuotiaiden rikokset ovat selvästi lisääntyneet, varsinkin Helsingissä. Nuoret ryöstäjät toimivat ryhmissä, joita yhdistää esimerkiksi kulttuuri-tai kielitausta, asuinalue tai vaikka lastenkotitausta. Lähes kaikki ovat poikia. Ryöstösaaliit eivät ole olleet kovin kummoisia, nimittäin puhelimia, muotivaatteita jne. Tärkeää on ilmeisesti statuksen saaminen ryhmässä ja yhteinen jännitys. Voidaan kai sanoa, että kyse on negatiivisen sosiaalisen pääoman kasautumisesta. Kun kaveripiiri johtaa rikoksen tielle, ei sosiaalinen pääoma annakaan suojaa tai tukea yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamiseen.
On tavallaan harmi, että poliisiviranomainen joutuu ottamaan kantaa heikkoon kasvatustilanteeseen. Silloin on jo menetetty paljon tilaisuuksia ohjata lapsia yhdessä kohti turvallista ja hyvää aikuisuutta. Koskimäen mukaan Itä-Uudenmaan poliisi pyrkii etenkin nyt jalkautumaan kouluihin, jotta nuorille voidaan antaa laillisuuskasvatusta. Koulujen rikoksista ja väkivaltatilanteista ilmoitamisessa on kirjoituksen mukaan parantamisen varaa, niinpä vierailuilla voitaneen myös opastaa koulujen henkilökuntaa.
Kotien vastuu on tietenkin ensisijainen. Koskimäki näkee että osin vanhempien kontrolli on pettänyt. Vanhemman rooli rajojen asettajana voi olla hukassa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat tietenkin ne lapset joilla on perheessä jo pitkä ehkä usean sukupolven syrjäytymiskierre perintönä. Kielitaidottomuus tai työttömyys ovat lisäriskejä. Koskimäki korostaa, että vain harvalla nuorella rikollisuus on oma valinta. Rikolliseen elämään ajaudutaan.
Koskimäen mukaan näitä nuoria (poikia) voidaan auttaa: "Aika monella nuorella ei ole yhtäkään turvallista vanhempaa. Oleellista on, että järjestelmät toimisivat ja että rikolliselle elämälle olisi vaihtoehtoja. Nuoria pitää myös opettaa omaan vastuunottoon." Yhtäkään, hyvin sanottu, sillä monilla on sen sijaan kymmeniä auttajia, joihin nuori ei luota.- Näin se on, jotenkin hassua että poliisin pitää olla tässä neuvomassa. Poliisilla on kuitenkin kokemusasiantuntemusta, kun he hoitavat hajautetusti hoidetun lapsen/nuoren elämäntilanteen seurauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti