Usein sanotaan "Hyvä kysymys" kun kysymys ei ole oikeastaan hyvä, vaan odotettu. Mutta kyllä einiinyllättävä kysymyskin voi olla hyvä. Opettaja-lehdessä 19/21 sosiaalipedagogian professori Arto O. Salonen kysyi kolumnissaan: "Miksi koulu on olemassa? " Voi olla että oikeita vastauksia on montakin, mutta koulussa työtään tekevien olisi hyvä kysyä tätä joka vuosi, ehkä parikin kertaa. Kolumnisti toteaa: "Jotta työllä olisi tarkoitus, pitää tietää, mitä varten työtä tehdään." Yksinkertaista ja totta.
Salonen katsoo koulun tehtävää tulevaisuuteen tähyten. Samalla hän epäilee, monien muiden koulutusta arvioivien ja kehittävien kanssa, että koulu on jäänyt jumiin jatkuvan talouskasvun toteuttajan rooliin. Jos koulu palvelee ensisijassa jatkuvaa talouskasvua, merkitsee se koulun jatkuvaa parantamista. Kun mikään ei riitä, opettajat kokevat helposti riittämättömyyttä. Työn varsinainen merkitys katoaa. Se johtaa äkkiä motivaation ja voimien laskuun.
Kolumnissaan Salonen ankkuroi koulun merkityksen sivistyksen rakentajana ja turvaajana: "Sivistys kurkottaa ennakkoluulottomasti kohti uutta ja toiveikasta. Se pyytää koulua muuttumaan vanhan maailman säilyttäjästä uuden rakentajaksi. Silloin koulu ei enää pelkästään parantele polkua, jolla tähän päivään tultiin, vaan se etsii reittejä kohti sellaista huomista, joka on elämisen arvoinen." Melkoisia tavoitteita, mutta kyllä koulu on meillä ennenkin muuttanut maailmaa paremmaksi. Sivistystarpeestahan koulutus alkoi, kaikkien piti osata lukea, kirjoittaa ja laskea, sekä tuntea oman kulttuurin pohja. Nyt on sivistyksen käsite varmasti laajempi. Minusta siihen kuuluu ainakin kyky olla rakentavassa vuorovaikutuksessa ja kriittinen medialukutaito.
Koulun tehtävä on vaativampi kuin sata vuotta sitten. Onneksi opettajat ovat paljon paremmin koulutettuja ja kouluilla on enemmän voimavaroja kuin koskaan. Kasvatus ja opettaminen on vaativaa asiantuntijatyötä. Kun koulu on olemassa lapsia ja heidän tulevaisuuttaan varten, kysymme: Mitkä ovat hyvän elämän eväät tulevaisuudessa? Miten niitä voidaan koulussa tavoitella?
Koulutuskeskusteluissa olisi varmaan tarpeen muistuttaa, että koulu ei palvele taloutta, ainakaan suoraan. Koulu on sivistystä rakentamassa. On uskottava että sivistys luo hyvinvointia. Sivistystä rakentavat yhteisön jäsenet, jokainen omilla vahvuuksillaan. Silloin tullaan siihen, että oppiaineiden sisältöjen omaksuminen ei ole koulun tärkein tai ainoa tehtävä. Koulussa kasvetaan yhteiskunnan jäsenyyteen, opitaan hyvän yhteistoiminnan perusteet (sosiaalinen kompetenssi) ja hankitaan sosiaalisen pääoman riittävä alku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti