Koulu ja tiedon huoltovarmuus

Uudessa Euroopassa näkyviin tulee asioita, joita ei osanut ajatella, vaikka ne ovat olleet jokapäiväisiä. Koululla on aina ollut perustava rooli kulttuurin säilyttäjänä ja kehittäjänä. Koulutus myös varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden. Ihmisethän sitä kannattelevat, sukupolvi kerrallaan.

Kuuntelin radioita tai oikeastaan netistä Areenasta  Tiedeykkösen jaksoja. "Mitä on tiedon huoltovarmuus ja miksi tarvitsemme sitä juuri nyt?" - jaksossa oli painavaa asiaa. 

Olemme jo nähneet miten tietoa, tietämättömyttä ja tiedon vääristelya käytetään maailmanlaajuisesti aseena. USA:ssa kansalaiset vapauttivat senaatin ja Venäjä lähettää nuorukaisia vapauttamaan ja samalla tappamaan ukrainalaisia. Tämä on mahdollista vain jos kansalaisten tiedonarviointikyky on heikko ja toisaalta käytetään muunnettua tietoa manipulointiin. Maailmassa on käynnissä autoritääristen valtioiden, toimijoiden ja demokratiaan uskovien yhteisöjen ja organisaatioiden välinen kamppailu vaikuttamisesta ja vallasta. Vastakkain ovat esimerkiksi alistaminen ja vapaus, moniarvoisuus ja ahdasmielisyys, suljettu ja avoin, ahneus ja empatia. Tätä kamppailua käydään monin eri tavoin kuin sotaa ennen, sodan lisäksi tietysti. Ja tässä on koulukin mukana, halusi tai ei.

Tiedon huoltovarmuus onkin melkoisen olennainen asia. Se tarkoittaa käytännässä vaikka sitä, että kansalaiset eivät usko valheita eli pystyvät arvoimaan tietoa, ja että päätösten pohjana on käytössä aina viimeisin ja laadukkain tieto. Luottamus viranomaistoimintaan on kaiken tämän pohjana, se on yhteisön liima, joka mahdollistaa tietoon perustuvan toiminnan. - Olemme nähneet miten salaliittoteoriat toimivat epäluulon synnyttämisen instrumentteina. On ihan selvää, että luottamusta horjuttavaa "tietoa" syötetään aktiivisesti eri medioissa. Suojaamattomat kansalaiset tämä ase tavoittaa ja saa heidät toimimaan omaa yhteisöään vastaan, osin sitä itse tajuamatta. Kriittinen medialukutaito on taatava koulussa kaikille. Se on yksilöiden mutta myös koko yhteisön etu.

Ohjelmassa sanoi professori Harri Jalonen tärkeän asian, joka jäi mieleen. Ajatus on jotenkin näin: Yleinen luottamus on tärkeää, sillä mitä enemmän on luottamusta, sitä enemmän tietoakin jaetaan. Tietointensiivinen yhteiskuntamme ei voi kehittyä ilman tiedon avonta ja nopeaa jakoa. Luottamus, jota olemme pohtineet pari, kolme vuotta, osoittautuu koko ajan vieläkin tärkeämmäksi, kuin aluksi ymmärsimme. Se on terveen ja kannustavan yhteisön peruskallio. Sitä tarvitaan kodeissa, koulussa, työpaikoilla, harrastuksissa, kaikkialla missä ihmiset toimivat yhdessä.

Koulussakin ovat  nämä nyt maailmalla erottuvat ideologiset suunnat  näkyvissä, jos niin halutaan katsoa. Ja miksi ei? Opettajana tulisi miettiä, miten voi tuottaa luottamuksen kokemuksia oppilailleen? Luottamuskin on kehittyvä ihmisen ominaisuus. Kehittyäkseen se tarvitsee olosuhteet, jossa luottamus kasvaa. Etenkin he, joilla on vajetta luottamuskokemuksista, tarvitsevat koulusta eväät terveen luottamuksen kehittymiseen. Silloin on kysyttävä omaa opetustyyliään: Olenko luottamukseen nojaava vai  kontrolloiva opettaja? Tällä valinnalla on yllättävän laaja kaikupohja.