Olen ollut mukana Sibbo skolmuseum-Sipoon koulumuseo toiminnassa pitkään. Sinnehän vanhat opet sopivat hyvin. Laitoin aikoinaan museon tuottaman äänitteen jakoon nettiin. Erityisesti juttu Mats Wikmannista on hyvin kiinnostava ja hauskakin.
Tässä LINKKI videoon/äänitteeseen
Tuo sinnikäs opettaja toimi kansakoulun alkuaikoina, jolloin piti lähes kaikesta huolehtia itse. Ajat ovat tietenkin aivan toiset, mutta yksi asia on säilynyt: opettaja on merkittävä vaikuttaja monella tasolla. Suurin ero voi olla nykyaikaan, että ainakin Mats tuntui ymmärtävän työnsä kokonaismerkityksen koko lähiyhteisölle. Opettajan piti ensin hankkia koulu, vanhemmat puolelleen ja ylläpitää sitten koulua yhdessä johtokunnan kanssa. Hän piti puheita ja esitelmiä, sivisti koko yhteisöä. Onnistuakseen hänen piti saavuttaa yhteisön luottamus ja kerätä hyvä sosiaalinen pääoma. Kun opettaja oli aktiivinen koko lähiyhteisön useilla elämänalueilla, hän saattoi nähdä että ponnistelut sivistyksen edistämiseksi tuottivat tulosta. Opettajan työkuvasta syntyi mielekäs kokonaisuus.
No, tuskin kukaan haluaa enää tehdä kaikkea itse. Työn kokonaiskuva pitäisi kuitenkin voida säilyttää. Erikoistuneessa ja työnjakoon perustussa yhteiskunnassamme opettajan työ edustaa kokonaisvaltaista työtä. Ihmisen kasvua ei oikein voi tukea paloina tai pätkissä. Voi olla että etenkin yhä suuremmissa kouluissa opettajien työnäky siiloutuu ja oman työn merkitys ei näy tarpeeksi hyvin. Tuntuu, että koulun sivistys- ja kasvatustehtävä jää liian helposti ainekohtaisten tavoitteiden varjoon. Onnistuminen näkyy silloin konkreettisesti vain arvosanoissa.
Opettajan työssä saa ajatella isosti. Minusta se on ihan parasta. Opettaja on edelleen vaikuttaja ja tulevaisuuden muovaaja. Nykyisessä maailmantilanteessa koulun rooli terveen yhteiskunnan ylläpitäjänä näkyy taas hyvin. Kansalaisten on tarpeen osata arvioida tietoa ja tuntea olevansa aktiivinen osa yhteisöä. Vain keskinäiseen luottamukseen rakentuvat yhteisöt tuottavat hyvinvointia. Valmiudet olla rakentamassa avointa, luovaa ja hyvinvointia tarjoavaa yhteiskuntaa voidaan varmistaa vain koulussa. Koulun kasvatustehtävä on nähtävä edelleen yhteiskunnallisena tehtävänä. Kun opettaja ja koulu onnistuu saattamaan oppilaat aktiiviseen kansalaisuuteen, on vaikutettu yhteiskunnallisesti paljon.
Kuvassa Sipoon Massbyn koulun ensimmäinen opettaja Mimmi Lindroos oppilaidensa kanssa. Noin 40 heitä näkyy olevan. Hän oli koulunsa opettaja 41 vuotta. Noina aikoina opettaja liittyi yhteisöön, eikä kouluja paljon vaihdeltu. Mimmillä oli tapana antaa jokaiselle koulunsa päättäneelle omenapuun taimi kotiin istutettavaksi. Monella tapaa hieno ele!
Mitä kokonaisvaltaisen opettajuuden muotoja voidaan nykykoulussa toteuttaa?
Ehkäpä opettajien yhteistyöllä voidaan saavuttaa jotain oppilaan yhtenäisen opinpolun hyväksi?
Tähän liittyy taas kerran tarve tuottaa varhaisia luottamuskokemuksia. Siitä enemmän myöhemmin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti