Mitä se PISA18 oikein kertoo ?

 Pojat.

Taas on näkynyt lukuvuoden alkaessa PISA-otsikoita: "Suomen taso romahtanut", "Suomi ei enää parjää vertailussa" jne. Se että Viro on ohittanut meidät kaikilla osa-alueilla voi osaltaan synnyttää dramaattisia otsikoita. No huolenaihetta on, mutta se voidaan tarkentaa muutamaan ilmiöön ja etenkin Viron menestyksen syiden havaitsemiseen. (vieraillessani Viron kouluissa 1990-luvulla oli tuleva kehitys jo nähtävissä, väittäisin.)

Totuus on että Suomessa on edelleen ihan huippukoulutus: LINKKI

Nähdään, että olemme edelleen parhaimmistoa Euroopassa, jossa maiden keskinäinen vertailu on järkevämpää kuin vaikka Singaporen tulosten kanssa. Mutta, laskeva motivaatio on mitattu jo pitemmän aikaa ja nyt se alkaa näkymään tuloksissa. Syyt johtuvat melkein kokonaan pojista.

Kemianteollisuus ry. haastatteli Suomen Pisa tutkimuksen johtajaa Arto K. Ahosta kesäkuussa. (LINKKI) Hänen keskeiset huomionsa liittyivät poikiin, yhteiskunnan muutokseen ja Viron kykyyn muokata opetusta, nostaa motivaatiota. Ahonen toteaa:

- Koulutus nähdään Virossa arvokkaana ja sekä oppilaat että perheet ovat valmiita panostamaan koulutukseen. Viron koulujärjestelmä kykenee tasaamaan perhetaustasta johtuvia osaamisen eroja enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, Ahonen sanoo ja jatkaa, että Virossa ei ole samanlaista eroa osaamisen suhteen tyttöjen ja poikien välillä, vaan osaaminen on tasavertaista – toisin kuin Suomessa.

- Syyt kytkeytyvät laajemmin yhteiskuntaan ja sen muutoksiin. Avainkysymyksiä on poikien osaamisen tyttöjä voimakkaamman heikkenevän trendin syiden löytäminen. Erityisesti matematiikassa, mutta myös luonnontieteissä tyttöjen ja poikien välinen osaamisen ero on muuttunut Suomessa erityisen voimakkaasti vuoden 2006 jälkeen.

Näemme nipun syitä, jotka liittyvät melko selvästi poikiin. Meillä etenkin suurien kaupunkien alueilla on tapahtumassa eriytymistä koulujen (ja asuinalueiden) kesken. Ilmeisesti etenkin poikien sisäiseen motivaatioon vaikuttaa paljon kaverien merkitys. Jos alueella/koulussa on paljon poikia joiden perheet eivät tue (eri syistä) opiskelua, löytävät nämä pojat toisensa, eivätkä muodosta/jaa sellaista sosiaalista pääomaa, joka kannustaisi opiskelemaan, päinvastoin. Varsinkin matematiikassa muutos on ollut pojilla melko dramaattinen, jopa. 

lähde: OECD ja IS (linkki)

Suomessa pojat erottuvat kaikilla kolmella mitattavalla osa-alueella, heikoimmiksi. Olisiko meillä jo mahdollista ihan ääneen puhua tästä ja suunnitella, miten pojat saadaan mukaan? Virossa ei muuten syytetä digilaitteita oppimista häiritseviksi, päinvastoin. Etenkin poikia varten luonnontieteen ja matematiikan opetusta on pelillistetty, ilmeisesti hyvin tuloksin. Meillä digiloikka on saattanut juuttua opetusmenetelmien muuttumattomuuteen? 

Kerrataan: Suomessa tyttöjen ja poikien motivaation ja sitä kautta osaamisen erot ovat voimakkaasti eriytyneet. Meillä on käynnissä myös opetuksen tasa-arvoistavan vaikutuksen heikkeneminen. Perhetausta vaikuttaa entistä voimakkaammin koulumenestykseen.  Alueelliset osaamisen erot ovat kasvussa, alueellisen eriytymisilmiön takia. Virossa näyttää digiloikka olevan totta siten, että oppilaat ja etenkin pojat hyötyvät digipedagogian mahdollisuuksista, näin asian tulkitsen. Miten me voimme korjata näitä asioita?

Jos nyt rakennan sillan kirjaamme Luottamus ja kansalaiseksi kasvaminen -sosiaalisen pääoman pedagogiigasta , niin PISA- tulosten heikkenemisessä on kyse pitkälti sosiaalisesta pääomasta ja sen jakautumisesta. Virossa on yhtenäisempi kulttuuri ja koulutus nähdään tärkeänä tienä taloudelliseen riippumattomuuteen. Opettaja on ilmeisesti Virossa auktoriteetti, jolloin hän voi johtaa ryhmänsä toimintaa aidosti. Edellytykset sosiaalisen pääoman jakamiseen ovat paremmat kuin  meillä. Toki Virossa on myös eliittikouluja ja eliitti, siitähän ei päästä mihinkään. Mutta se ei ainakaan vielä estä heikommista lähtökohdista tulevia menestymään koulussa. Arvaan että yhteisöllisyys on myös tiiviimpää virolaisissa kouluissa, mutta tämä perustuu vain satunnaisiin havaintoihini Virosta. Minusta näyttää siltä, että miellä kouluissa tarvitaan toimia, joilla oppilaat kiinnittyvät omaan kouluunsa entistä paremmin, motivoituvat ystävien ja opettajien vaikutuksesta. Ja varmasti näin tehdäänkin jo monessa koulussa.