Tiede- ja kulttuuriministeri teki pari viikkoa sitten rohkean avauksen. Hän kertoi että ylioppilaskirjoitukset pitäisi lopettaa vanhana jäänteenä ja turhana järjestelmänä. (linkki) Ylioppilaslakin saisi lukion päästötodistuksella ja jatko-opintoihin oppilaitokset ottaisivat opiskelijansa pääsykokeilla. - Tästähän on puhetta aina välillä ja hyvä että instituutiosta puhutaan. Kun kulttuurin pyrkimys on jatkua, niin on hyvä aina välillä kysyä, onko tässä järkeä?
Honkonen on minusta aivan oikeasssa painottaessaan lukion merkitystä yleissivistävänä laitoksena. On varmaan niin, että yo-kokeisiin liittyvä kilpailu hyvistä tuloksista vei huomiota tästä tehtävästä. Sivistystä maailmassa tarvitaan juuri nytkin todella kipeästi. Voidaan kysyä miten kirjoitukset tukevat tietointensiivisen yhteiskunnan osaamistarvetta ja uutta oppimiskäsitystä?
Oikeastaan ehdotuksen vastustamisen kriteerit kertovat, miksi Honkonen on oikeassa, vaikka yo-kokeilla on ollut tärkeä rooli koulutuksessamme. Lukiolaisten liitto ilmoitti vastustavansa kirjoitusten lopettamista.
“Ministeri Honkosen ehdotus ei ratkaise mitään, vaan siirtää osaamisen testaamisvastuun ylioppilastutkintolautakunnalta korkeakouluille. Tämän myötä kaikki paine siirtyisikin pääsykokeisiin, joihin on huomattavasti haastavampaa valmistautua kuin nykyisiin ylioppilaskokeisiin. Lukio on opiskelijalle maksuton, mutta kirjoitusten poistaminen suosisi heitä, joilla on varaa maksullisiin pääsykoevalmennuskursseihin” sanoo Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala.(linkki) Vastaus sisältää hyvän tarkoituksen mutta minusta väärän perusteen. Pääsykokeiden kautta oppilaitokset saisivat luultavimmin motivoituneimmat opiskelijat, joiden edellytyksiä opiskella oppilaitos osaa parhaiten mitata itse. Tasavertaisuus on puolestaan yo-kokeissa jo nyt niin ja näin. Eliittilukioista valmistuminen parantaa mahdollisuuksia menestyä ja yo-kirjoituksiinkin saa rahalla preppausta.
Yle uutisissa mielipiteensä kertoi Mikkelin lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Ursula Korhonen: Abiturienttina Korhonen kokee, että ylppärit antavat motivaatiota opiskeluun ja merkityksen sille, miksi lukiossa opiskellaan. Kirjoitukset konkretisoivat oppimista. Ne antavat todisteet siitä, mitä olet opiskellut ja miten, Korhonen sanoo. Ehdotus kirjoitusten poistamisesta on Korhosen mielestä radikaali. Etenkin abivuoden opiskelu lukiossa muuttuisi kokonaan toisenlaiseksi. Korhosen kokemuksen mukaan monet kurssit pohjautuvat täysin vanhojen ylioppilaskirjoitusten harjoitteluun. Koko materiaali muuttuisi. Jos kokeita ei olisi, mihin lukion loppupuolella harjoiteltaisiin? (tummennus oma) (linkki)
Ymmärrän että tuolta se lukio tuntuu... Mutta. Lukiossa ei opiskella yo-kirjoituksia varten. Lukion yleissivistävä tehtävä ei aukea kirjoitusten näyttäytyessä lukion tarkoituksena. Lukion tehtävä on turvata myös jatko-opintomahdollisuuksia, siis opettaa opiskelemaan. Ehkä lukioista voisi kehittyä yhä enemmän informaatiokanavien hallintaa ja kriittistä ajattelua ohjaavia paikkoja? Keskustelua tarvitaan, itse olen aika paljon Honkosen puolella.
Niitä ei kannata lopettaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti