Kuntalehdessä julkaistiin 13.8. artikkeli siitä, miten koulujen koot yhä vain kasvavat Suomessa.
Jokaisessa Suomen kunnassa on ainakin yksi koulu. Koulujen koko kasvaa kun opetusta kootaan yhteen paikkaan ja yhtenäiskouluihin. Artikkelissa haastateltin Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöströmiä. (linkki)
Se, että kouluja on vähemmän selittyy pääosin, mutta ei kokonaan, oppilasmäärän vähenemisellä. Viime vuosikymmeninä on ollut vaikea ennustaa oppilasmääriä, kun syntyvyys näyttää painuvan ennätysalhaalle. Toisaalta nyt taas on merkkejä syntyyyden noususta. (linkki) Kehitystä voi olla vaikea ennustaa...
Tosiasia on, että Suomen kouluverkko on kokenut nopeasti järisyttävän muutoksen. Koulujen määrä on suorastaan romahtanut. Vuonna 2000 peruskouluja oli 4022 ja vuonna 2025 1992 (lähde Tilastokeskus) Koulujen koon kasvu ei selity sinällään oppilasmäärän pienenemisellä, kuten ei koulujen määrän puolittuminenkaan. Osaltaan on kyse on ollut arvovalinnoista.
Sjöström viittaa siihen. että pienten koulujen oppilaskohtaiset kulut ovat "tyypillisesti" suurempia. Tällöin tarkoitetaan vuosittaista toimintakulua. Kun pieniä kouluja suljetaan ja rakennetaan ehkä uusi iso koulu ja aletaan kuljettamaan oppilaita, on kulurakenne jo toinen. Ja vaikutukset suuria. Koulu on tavallaan yhteiskunnallinen sijoituskohde, mutta miten tulokset lasketaan?
Vaikein mitattava asia onkin sitten kouluun ja etenkin pienempään liittyvät lisäarvot. Pieni lähikoulu on usein yhteisönsä kivijalka: se tuottaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, kulttuuria ja elinvoimaa lähiympäristöönsä. Asioita, joita on hyvin vaikea mitata talousmittareilla. Kun etenkin suurissa kaupungeissa tuskaillaan eritymisongelmien kanssa, niin lähikoulun arvo pitäisi nähdä uudestaan. Se voi olla voimavara kiinnittymiseen.
Sjöström sanoo: "Keskustelut pienten ja isojen koulujen laadusta saattavat ohjata kouluverkkokeskustelut sivuraiteille. Olennaista on huolehtia siitä, että jokaisessa koulussa saavutetaan perusopetuksen tavoitteet." Hiukan eri mieltä. Mikä on koulun laatu? Mitkä ovat nuo tavoitteet? On sitten tärkeä muistaa peruskoulun syvät kasvaukseen liittyvät tavoitteet. Oppimistulosten yläpuolella on kansalaisuuteen kasvu, oman elämän hallinnan ja omien kyvykkyyksien löytäminen. Koulun laatu on hyvin vaikea tutkittava kun muistetaan koulun laaja tehtävä. Numeroista ei voi päätellä kaikkea.
Hyvä yhteistyökumppanimme, edesmennyt dosentti ja maineikas hyvinvointitutkija Matti Rimpelä totesi suurista kouluista. "Suomessa on aloitettu ilman hallinnollisia päätöksiä kokeilu, jonka seurauksia lapsiin ei kukaan tiedä." Näin on, koska suurten koulujen rakentamista perusteellaan taloudellisin syin ja siihen sitten usein kehitellään mukaan pedagogisia etuja ja tavoitteita, jotka ovat oikeastaan toiveita. Emme voi etukäteen tietää, miten suuret koulut vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Kouluverkon harventumisen vaikutuksia ympäristön elinvoimaan emme myöskään tiedä, ennenkuin vaikutukset alkavat näkyä. Ehkä jo näkyvätkin?
En suinkaan ajattele, että suuri koulu on vain pahasta. Peruskoulu on kuitenkin lapsen kasvuympäristönä hyvin tärkeä. Sosiaalinen päääoma kasvaa turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiirissä, jolloin pysyvyys on olennaista. Suurikin koulu voidaan järjestää niin, että lapsella on mahdollisuudet kiinnittyä kouluun, rakentaa luottamussuhteita sekä ikätovereihinsa että koulun aikuisiin. Tämä on ymmärretty varmaan laajasti, mutta keinoista voi olla erimielisyyttä. Hyviä käytäntöjä tarvitaan jakoon. Viittaan taas pysyvyyteen ja suurten ryhmien horjuvien rakenteiden lujittamiseen pienryhmien avulla.
Tosiasia on, että Suomen kouluverkko on kokenut nopeasti järisyttävän muutoksen. Koulujen määrä on suorastaan romahtanut. Vuonna 2000 peruskouluja oli 4022 ja vuonna 2025 1992 (lähde Tilastokeskus) Koulujen koon kasvu ei selity sinällään oppilasmäärän pienenemisellä, kuten ei koulujen määrän puolittuminenkaan. Osaltaan on kyse on ollut arvovalinnoista.
Sjöström viittaa siihen. että pienten koulujen oppilaskohtaiset kulut ovat "tyypillisesti" suurempia. Tällöin tarkoitetaan vuosittaista toimintakulua. Kun pieniä kouluja suljetaan ja rakennetaan ehkä uusi iso koulu ja aletaan kuljettamaan oppilaita, on kulurakenne jo toinen. Ja vaikutukset suuria. Koulu on tavallaan yhteiskunnallinen sijoituskohde, mutta miten tulokset lasketaan?
Vaikein mitattava asia onkin sitten kouluun ja etenkin pienempään liittyvät lisäarvot. Pieni lähikoulu on usein yhteisönsä kivijalka: se tuottaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, kulttuuria ja elinvoimaa lähiympäristöönsä. Asioita, joita on hyvin vaikea mitata talousmittareilla. Kun etenkin suurissa kaupungeissa tuskaillaan eritymisongelmien kanssa, niin lähikoulun arvo pitäisi nähdä uudestaan. Se voi olla voimavara kiinnittymiseen.
Sjöström sanoo: "Keskustelut pienten ja isojen koulujen laadusta saattavat ohjata kouluverkkokeskustelut sivuraiteille. Olennaista on huolehtia siitä, että jokaisessa koulussa saavutetaan perusopetuksen tavoitteet." Hiukan eri mieltä. Mikä on koulun laatu? Mitkä ovat nuo tavoitteet? On sitten tärkeä muistaa peruskoulun syvät kasvaukseen liittyvät tavoitteet. Oppimistulosten yläpuolella on kansalaisuuteen kasvu, oman elämän hallinnan ja omien kyvykkyyksien löytäminen. Koulun laatu on hyvin vaikea tutkittava kun muistetaan koulun laaja tehtävä. Numeroista ei voi päätellä kaikkea.
Hyvä yhteistyökumppanimme, edesmennyt dosentti ja maineikas hyvinvointitutkija Matti Rimpelä totesi suurista kouluista. "Suomessa on aloitettu ilman hallinnollisia päätöksiä kokeilu, jonka seurauksia lapsiin ei kukaan tiedä." Näin on, koska suurten koulujen rakentamista perusteellaan taloudellisin syin ja siihen sitten usein kehitellään mukaan pedagogisia etuja ja tavoitteita, jotka ovat oikeastaan toiveita. Emme voi etukäteen tietää, miten suuret koulut vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Kouluverkon harventumisen vaikutuksia ympäristön elinvoimaan emme myöskään tiedä, ennenkuin vaikutukset alkavat näkyä. Ehkä jo näkyvätkin?
En suinkaan ajattele, että suuri koulu on vain pahasta. Peruskoulu on kuitenkin lapsen kasvuympäristönä hyvin tärkeä. Sosiaalinen päääoma kasvaa turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiirissä, jolloin pysyvyys on olennaista. Suurikin koulu voidaan järjestää niin, että lapsella on mahdollisuudet kiinnittyä kouluun, rakentaa luottamussuhteita sekä ikätovereihinsa että koulun aikuisiin. Tämä on ymmärretty varmaan laajasti, mutta keinoista voi olla erimielisyyttä. Hyviä käytäntöjä tarvitaan jakoon. Viittaan taas pysyvyyteen ja suurten ryhmien horjuvien rakenteiden lujittamiseen pienryhmien avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti