2/2012 Uusi kultakausi, tuleeko se vai menikö jo?

Luen mielenkiintoista kirjaa: Uusi kultakausi -kuinka sosiaalinen media mullistaa kaiken

http://wsoy.fi/yk/products/show/179081

Kirja on hurjaa luettavaa: Suomi on e-demokratian kehitysmaa yhdessä Mongolian, Hondurasin ja Filippiinien kanssa eli sijalla 43 e-Participation index 2008 listalla.

Asiantuntevien tekijöiden kysymys kuuluukin: Miten äänioikeuden maailmanhistorian edelläkävijästä on tullut digitaalisen demokratian nariseva jarruvaunu?

Vastaustakin tarjotaan: Suomalainen eliitti on ehtinyt päättää että vuorovaikutteinen teknologia ei koske sitä.

Suomessa tartuttiin ensimmäisinä kännyköihin ja rakennettiin vielä nettiyhteyksiäkin innolla. Nyt tietoyhteiskunnan ensimmäinen vaihe on ohi. Uudenlainen tietoyhteiskunta korostaa jakamista, osallistumista, toimintaa, paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vanha Suomi ei tuo hyvinvointia, pitäisi rakentaa uusi kansalaisten voimaantumiseen rakentuva kaikkien yhteiskunta. Tämä vyörytys näyttäisi jatkuvan kirjassa, jota siis lainaan vaikka osa on lukematta. Mietin miksi juuri Suomessa ei demokratia ei ole lähtenyt elämään ja antamaan mahdollisuuksia digiajassa. Onko vallasta liian vaikea luopua juuri meillä? Ja jos on niin miksi?

Miten tämä liittyy kouluun ja yhteisöllisyyden tukemiseen kouluissa? Paljonkin.
Aika moni asia tuntuu päässäni yhdistyvän kouluun: Ovatko opettajat koulujen valtaeliittiä? Kyllä toki.
Sosiaalinen media? Kouluissa sillä saattaa olla vielä paholaisen keksinnön taakka.
Osallistuminen? Oppilaskuntatoiminta on useimmiten huvitoimikuntaa muistuttavaa toimintaa, väitän. Entä ne luokkatoimikunnat? Onko niitä?
Vuorovaikutteisuus? Jos ajatellaan opettajan ja yksittäisen oppilaan tilaa vuorovaikutukselle, niin...

Uudenlainen Suomi. On ihan selvää, että nyt kouluissa kasvavat tulevat kohtaamaan muuttuneen toimintaympäristön ja -kulttuurin. Miten osaisimme siihen valmistaa?

Toivon kovasti, että me kasvattajat emme jätä lapsia ja nuoria tietoverkkoihin vain huvittelemaan (jolle toki on sijansa). Oikeaan, voimaannuttavaan tietoyhteiskuntaan nuoret jo soluttautuvat itse. Tulisimmeko me kasvattajatkin mukaan yhdessä toimimaan? Minusta tämä on yhteisöllinen ja myös pedagoginen kysymys ja haaste. Lisää sosiaalisuudesta osa kahdessa pian.