Sunnuntain Hesarissa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kirjoitti laittamattomasti Sastamalan tapauksesta elikkä miksi rehtori tai kukaan mukaan koulussa ei voi keksiä rangaistuksia, vaikka ne olisivatkin hyviä.
Otsikkona oli: Laki on koulussa lapsen ja aikuisen turva.
Puumalaisella oli hyviä perusteita. "Lain noudatamisessa tulee olla erityisen tarkkana, varsinkin kun kyse on aikuisen vastuulla olevista lapsista." "Aikuisen lakiin perustuva toiminta kouluissa on lapsille myös kasvatuksellinen esimerkki" Niinpä!
Ja "laki suojaa mielivallalta"
Monet kasvatus- ja opetusalan ihmiset ovat protestoineet apulaisoikeuskanslerin toimintaa vastaan ja pitäneet huomautusta Sylvaan koulun rehtorille nipotuksena ja terveen järjen vastaisena. Reaktio juontuu minusta historiasta. Meillä opettajan asema on ollut poikkeuksellisen itsenäinen, opettaja on voinut toimia kuten on parhaaksi nähnyt. Opettajat eivät tutkitusti tunne oman alansa lainsäädäntöä tai opetussuunnitelmia kovinkaan tarkasti, kun ei ole ollut tarvis....
Elämme nyt aikaa, jolloin yhteiset ja pitävät pelisäännöt ovat kasvatuksellisesti yhä tärkeämpiä. Koulun tulee kohdella oppilaitaan samalla tavalla koulun sisällä ja koulujen kesken.
Kouluyhteisössä on hyvä olla yhteisenä arvona lainkuuliaisuus ja avoimuus, eikö vain? Arvot ovat totta, kun tehdään niiden mukaisesti, vaikka niistä seuraava toimi ei aina olisi edes paras vaihtoehto.
Kuten Puumalainen totesi; keskustelujen perusteella voidaan lakeja muuttaa ja antaa uusia ohjeita opettajille. Avoimessa yhteiskunnassa rikkomuksessa seuraa ennakkoon ilmoitettu (lainmukainen) rangaistus, se on reilu peli.
http://www.okv.fi/43/OKV_427_1_2011.pdf Tässä linkki alkuperäiseen lausuntoon.
1 kommentti:
Juuri tästä on kysymys.
Lähetä kommentti