tiistai 3. joulukuuta 2013

Pisa12 - mitä se kertookaan?

Tänään ne sitten tulivat, uudet Pisa-tulokset. Olivat todella kiintoisia ja paljon on tulkittavaa ja pohdittavaa.

On kyllä varsin aiheellista ensiksi muistuttaa, että Suomi on edelleen tuloksissa selkeästi Pohjoismaiden paras.

 Pisa 12, ensituloksia  ladattavissa TÄSSÄ
Teen muutaman ensihavainnon:

Matematiikka.
 Keskiarvon heikkeneminen vastaa runsaan puolen kouluvuoden edistystä. Me kuulumme vielä hyvään joukkoon, mutta raportissa todetaan minustakin aivan oikein että trendin jatkuminen on enemmän kuin todennäköistä. Geometriassa osaamisen heikkeneminen tuli esiin jo Pisa 2003:n tuloksissa. Ongelmat ovat vain lisääntyneet, korjaavistakin toimista huolimatta. Haaste on siinä, että miten jo kymmenen vuotta jatkunut kehitys saadaan pysähtymään ja sitten kääntymään.
Matematiikassa on vielä ihmeellisiä maamme sisäisiä ilmiöitä. Ensimmäistä kertaa tytöt ovat jo hieman taitavampia kuin pojat matematiikassa. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa pojilla menee kovin huonosti.
Erityisesti geometriaan sopisivat pelilliset ja käytännönläheiset oppimistavat. Raportissa todetaan hiukan lakonisesti että matemaattisten aineiden opettajat ovat meillä kansainvälisessä vertailussa pätevimpien joukossa. Täydennyskoulutukseen he osallistuvat sen sijaan  muihin verrattuna hyvin vähän.
Näyttää siltä, että erityisesti matematiikan opetukseen kohdistuu paljon pedagogisia uudistuspaineita.

Koulutuksen tasa-arvo heikkenee
Ensimmäistä kertaa Suomesta löytyy ryhmä kouluja, joiden oppimistulokset ovat selvästi kansainvälisen tason alapuolella.
Poikien heikko motivoituminen opiskeluun jatkuu ja etenkin heikoimpien ryhmä erottuu yhä selvemmin.
Ja sitten on maahanmuuttajat. Heidän koulumenestyksestään saatiin tarkkaa tietoa ensimmäistä kertaa. Tulokset ovat kehnoja. Vielä toisen polven maahanmuuttaja oppii koulussa selvästi heikommin kun alkuperäisväestön nuori. Kotouttaminen ei ole onnistunut kouluissa ollenkaan. Tämäkin itseään toteuttava kehitys on vaikea kääntää, mutta olisi paneuduttava siihen kunnolla. Ainakin tulee mieleen vertaistuki, että oppiminen koulussa on ryhmäilmiö, ja maahanmuuttajat on saatava mukaan oppiviin ryhmiin.
Kaikkiaan ilmiö on hyvin huolestuttava hyvinvointiyhteiskunnan heikentymisen signaali.

Lisäksi raportissa todetaan, että asenteet ja motivaatio ovat koululaisillamme olleet huonot jo ainakin vuoden 2003 tuloksissa. Nyt niiden vaikutus alkaa väistämättä näkyä. Reseptiksi tarjotaan esimerkiksi oppijalähtöisyyttä (uudistuvaa pedagogiaa) varsinkin matematiikassa ja - peruskoulun rakenteiden uudistamista.

Kun minua viisaammat ovat asiaa pohtineet niin lainaan raportin loppupäätelmää (en osaisi itse sanoa paremmin)
" Alun perin 60- ja 70-luvulta peräsin olevat rakenteet eivät enää vastaa riittävän hyvin näihin (muutos) tarpeisiin.  PISAn tulokset kertovat osaltaan siitä, että koulun arjen ja nuorten odotusten välillä on kasvava kitka. Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden ja toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä. "

Minusta aivan nappi analyysi. Tähän pitää koulujen ammatillisten yhteisöjen vastata. Vain opetushenkilöstö voi muuttaa (yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa) koulunsa toimintakulttuuria ja sen mukana oppimismaisemaa (juuri oppimani termi)  koululaisiamme kiinnostavaksi ja innostavaksi. Ei olekaan ihan pieni haaste, mutta kiinnostava!

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Kiitos rakentavasta ja tulevaisuuteen suuntaavasta pisa-kommentista. Oppilaiden kouluviihtyvyys ja oppimistulokset ovat ne indikaattorit, jotka kertovat opetusmenetelmien toimivuudesta, koulun ajassa elämisestä ja opettajien ammattitaidosta. Itse opettajana ihmettelen sitä keskustelua, että meidän pitäisi palata 80-luvun menetelmiiin ja välineisiin, jotta oppimistulokset paranisivat. Haloo! maailma kehittyy ja lepsemme sen mukana. Myös koulu on päivitettävä opetusmenetelmänsä ja myös opettajien.