perjantai 15. toukokuuta 2020

Miten sujui!

Etäopetuksen vaikutuksista on kyselty ensi kertaa laajasti myös oppilailta. Tutkimusta johtaa Turun yliopistossa professori Christina Salmivalli: "Lasten ja nuorten oma ääni pääsi nyt kuuluviin ensimmäistä kertaa kevään aikana tässä laajuudessa.” HS 14.5.

Lähes 50 00 tuhatta peruskoululaista on vastannut laajaan kyselyyn etäopetuksesta. Alustavia tuloksia on jo annettu ja HS julkaisi eilen siis artikkelin tuloksista. Odotan kiinnostuneena raporttia. Kuten on arveltu, etäopetus jatkaa ja vahvistaa epätasa-arvoa. Keskiverto-oppilas on pärjännyt hyvin, mutta osalla oppilaista ovat vaikeudet lisääntyneet.


Tärkeä huomio liittyy kiusaamiseen ja sen vähentämiseen/poistamiseen, josta uhkaa tulla koulujen ikuisuuskysymys:


"LASTEN ja nuorten vertaissuhteita ja sosiaalista kehitystä sekä kiusaamisen ehkäisyä tutkinut Salmivalli pitää hyvänä joskin myös ristiriitaisia tuntemuksia herättävänä tuloksena sitä, että kiusaaminen väheni tuntuvasti. Ennen etäopetusjaksoa toistuvasti kiusattuja oli kuusi prosenttia ja sen aikana vain pari prosenttia.
”Kiusattujen määrä suorastaan romahti, eli koulujen sulkeminen on paras interventio eli väliintulo ikinä. Tosin liki kolmasosaa toistuvasti kiusattuja kiusattiin edelleen myös etäopetuksen aikana. Ennen etäopiskelua toistuvasti kiusatut kokivat kaikkein myönteisimpänä asiana etäopiskelussa sen, että kiusaamista ja loukkaavaa kohtelua oli nyt vähemmän”, Salmivalli sanoo.
Tämäkin tulos osoittaa, että nettikiusaaminen on lopulta melko harvinaista, vaikka lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on nykyään netti taskussa.
Salmivallin mukaan kaiken kaikkiaan on surullista, että koulu on yhä monelle niin turvaton paikka." HS 15.4.2020

Ei ole kovin yllättävää, että kiusaaminen väheni merkittävästi, kun ei olla koulussa. Koulu on kiusaamiselle sosiaalinen näyttämö ja myös paikka, jossa kiusaaminen voi jäädä aikuisilta huomaamatta, kontaktien kohinaan.
Yhteisöllisen pedagogian kannattajana lämmittää Salmivallin kommentit, vaikka ne eivät suorastaan auta kiusattuja. Kiusaamista voidaan vähentää yhteisöllisin keinoin, kiusaaminen ilmiönä ei lopu eristämiseen, vaan odottaa sopivaa paikkaa ilmaantumiselleen.
Koulussa kiusaaminen ei lopu yksilöiden välisestä selvittelystä, koska siihen osallistuu pääsääntöisesti koko se ryhmä jossa tapahtuu. Kiusaaminen loppuu, kun paljastetaan kiusaamisen ryhmäroolit ja pidetään aktiivisilla järjestelyillä  huolta, että kukaan ei ole ilman hyvää vertaistukea, hyviä kavereita. Koulu on turvaton paikka silloin, jos ryhmät ovat laumoja, joissa ei ole aikuisten kehittämää ja tukemaa yhteisön rakennetta. Jos halutaan nollatoleranssi joka tarkoittaa, että kiusaamista ei esiinny, niin tarvitaan ennaltaehkäiseviä pedagogisia rakenteita kouluun. Ja hyviä käytäntöjä joilla rakenne toteutuu. Hyviä malleja on olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön. Ei ihan helppoa, jos opettajat pitävät autonomiastaan liian tiukasti kiinni- mutta mahdollista kun ollaan yhteisellä asialla.

Ei kommentteja: