Nyt on kesä

 Aina välillä löytää kirjoituksen, jossa sanotaan jotain itselle tärkeää paremmin kuin itse osaisi. Enpä ole täällä montaakaan kertaa jakanut muiden kirjoituksia, mutta nyt on syytä. Isojen asioiden sanoittaminen niin, että moni ymmärtää, ei ole helppoa. Janne Saarikivi sen teki viime lauantaina Hesarin Vieraskynässä : Juuri tänään elämä on juhla (LINKKI)  Eräs ystäväni kommentoi: Itkettävän hieno kirjoitus. -Ja onhan tuo.

Omia ajatuksia selventää, kun joku sanoittaa noin hyvin koulun päättöpäivän tunnelman. Olenhan monta kertaa ja eri tavoin toivotellut oppilailleni hyvää kesää ja hyvää elämää. Tämän olisin aikoinaan voinut jakaa, mutta jaan sen nyt.

Tässä kuvakaappaus netistä.

Paitsi hienosti kirjoitettu, niin jotain koskettavaa Janne tavoittaa nuoren päivästä, jolloin jotain loppuu ja paljon aukeaa eteen. Hyvin hän osaa kirjoittaa ihan kaikille. Ei ole tarpeen tai tärkeää että kaikilla on samanlainen tilanne tai polku edessä. Ei ole tärkeää olla paras, tärkeää on kasvun mahdollisuus ja itsensä toteuttaminen. Helposti unohtuu nimittäin oppilaitoksen kesälomien alkaessa, että kaikille päättöpäivä ei ole hyvä juhlapäivä. Se voi olla myös pettymyksen päivä, tai voi tulla tunne että ei kelpaa. Ehkäpä Janne Saarikiven tavoitteena onkin kirjoituksessa muistuttaa että vaikka koulujen päättöpäivä laittaa nuoria eräällä tavalla järjestykseen, on jokainen elämä ainutkertainen ja yhtä arvokas. Koulutus ei ole kilpailua parhaista arvosanoista, vaan elinikäisen kasvun ja oppimisen alusta. 

Jokaisella on lupa määritellä itselle hyvä elämä ja pyrkiä sitä kohti. Hyvä opettaja tietää tämän, ja osaa kertoa sen heillekin, jotka eivät ole ns. hyviä oppilaita. Kaikki voivat olla omalla tavallaan hyviä ihmisiä ja osallistua yhteiskunnan ylläpitoon. Jos koulu voi auttaa yksilöitä kasvamaan täyteen mittaansa ja löytämään paikkansa yhteisössä, on se tärkein tehty.

" Taivaanranta on jo vaalea, ja nyt on kesä"