Tämä
on jo vähän kulunut sanonta. Pysähdynpä kumminkin asian ääreen,
kun sen sanoo Bengt Holmström, talouden Nobel-palkittumme.
"Meidän
pitää oppia oppimaan uudella tavalla, tuore Nobel-voittaja sanoi.
Uusilla
oppimistavoilla Holmström viittasi vaikeuksiin, joita
automaatiotekniikan hyödyntämisessä on.
Taloustieteilijöiden
keskuudessa uuden tekniikan on uskottu olevan resepti tuottavuuden
vauhdittumiseen, mutta todellisuudessa vauhti on hidastunut.
Holmströmin
mukaan suurin ongelma voi olla se, että uutta tekniikkaa opitaan
hyödyntämään hitaasti."
(Lähde
MTV-uutiset 10.10.2016) linkki
uutiseen
On
ollut hyvinkin hauskaa ja kiinnostavaa yrittää paneutua omantyöuran
loppusuoralla koulumaailmassa juuri tähän samaan asiaan. Toisaalta on hyvin ymmärrettävää,
että perinteeseen ylpeästi nojaava koulutusinsituutiomme ei ota
uusia oppimisen välineitä innoissaan vastaan. Kun vielä muutokset
ovat nopeita, ja ulkoapäin tulevia, ei koulutusjärjestelmä oikein
millään ehdi reagoida. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja häviää,
työmarkkinoiden rakenne muuttuu ja uusia viestinnän välineitä
tulee markkinoille kuin sieniä sateella. Mutta yritettävä on.
Opettajan selviää parhaiten jos voi ajatella uusien vaatimusten
olevan ammatillisesti haastavaa mutta kiinnostavaa. Eipä tule
opetus- ja kasvatustöissä nykyään aika pitkäksi.
Vähän
samasta asiasta, vaikka eri näkökulmasta kirjoittivat Helsingin
seudun erilaiset oppijat ry.n edustajat Hesarissa 21.2. : Koulussa tulisi opettaa oppimistaitoja
Pidin
erityisesti tästä kohdasta:
"Ratkaisuksi
ehdotamme pakollista oppimistaitojen opetusta kouluihin. Opetusta
pitää antaa säännöllisesti jokaisella luokka-asteella.
Opetus
sisältäisi muun muassa opiskelutekniikoiden ja lukustrategioiden
harjoittelua sekä oppimisen apuvälineiden käytön ohjausta. Tästä
ei olisi hyötyä pelkästään oppimisvaikeuksisille oppilaille vaan
jokaiselle."
Opettajat
sanovat varmaan, että kyllähän oppimistaitoja opetetaan. Luulen,
että kuitenkin vaihtelevasti, opettajien kiinnostuksesta ja
osaamisesta riippuen. Se ei ole oppilaan kannalta hyvä juttu. Sillä
tosiaan, kyllä varsinkin ajassamme on tärkeintä osata oppia. Se on
taito, jota voi harjoitella, sopivan valmennuksen avulla. Jokaisen
pitäisi löytää innostava ja tehokas tapa oppia, ja käyttää
siihen uusimpia oppimisen välineitä.
Opettajien kannattaa minusta keskustella yhä enemmän siitä, mitä on tärkeää opettaa? Sisällöt ja oppimisen oppiminen ovat osittain yhtaikaa opetettavia, mutta painospiste on opettajilla hyvä olla tiedossa.
Opettajien kannattaa minusta keskustella yhä enemmän siitä, mitä on tärkeää opettaa? Sisällöt ja oppimisen oppiminen ovat osittain yhtaikaa opetettavia, mutta painospiste on opettajilla hyvä olla tiedossa.
Usein
kyllä ihmettelen sitä, että koulu voi toisille oppilaille olla
kuin uimakoulu, jossa heitetään veteen ja käsketään uida, vähän
kärjistäen. Koulun alku ei yleensä tarjoa oppimaan oppimisen
opetusta. Jos sitä tuleekin, niin sitten myöhemmin, jolloin jotkut
ovat voineet olla upoksissa liian kauan. Tämäkin asia tehdään jo
monin paikoin uudella tavalla.
2 kommenttia:
Tärkeällä asialla taas, Rauno!
Kirjoitin omaan blogiini kaksi itselleni tärkeää lastua; Koonnat Andy Hargreavesin ja Michael Fullanin muutosteorioista. Ainakin minulle ne avaavat tuota inertian probleemaa: miksi koulu ei muutu- tai miksi se muuttaa muutokset koulunnäköisiksi.
Yksi asia, jota itse pohdin on: pitäisikö meidän hyväksyä, että koulussa tarvitaan kahdenlaista oppimista: Vanhaa ja uutta. Ei siis joko tai vaan sekä että. Vanhalla oppimisella tarkoitan, että yhä on tietoa, jota kannattaa yrittää ymmärtää ja jopa muistaa. Luulen, että erilaisten oppijoiden kirjoitus viittasi siihen, että nykykoulussa ennen niin tärkeä opiskelutekniikka on so last season. Mutta vanha oppiminen ei yksin riitä. Tarvitaan taitoa luoda, keksiä ja rakentaa uutta tietoa. Juuri tässä uudessa oppimisessa ICT on huikea väline. Ja on iso harmi, jos oppilaat eivät saa koulussa eväitä siihen.
Martti
Justiinsa noin, Martti!
Luulisi olevan selviö, että tarvitsemme opetuksen jatkumoa, mutta uusia välineitä ja toimintapoja pitää koko ajan kerätä mukaan. Eihän opetus tai oppiminenkaan voi olla valmista. Ehdotomasti sekä, että ja vielä jotain kolmattakin.
Tuo on hyvä ilmaisu, että koulu muuttaa muutokset näköisekseen. Jos en ihan väärin muista niin väitöskirjassasi totesit suunnilleen niin, että iso ja nopea muutos on parempi kuin hitaasti etenevä. Varmaan se hidas muutos sulauttaa muutoksen itseensä, ihan vahingossakin. Ja organisaatiot haluavat muuttua hitaasti, jos ollenkaan.
Kyllä tässä ollaan lähivuosien ja vuosikymmenten ison tehtävän äärellä. Maat jossa opitaan oppimaan uudella tavalla, luultavasti nostavat kansantuloaan ja takaavat hyvinvointia kansalaisilleen. Muut jäävät sitten kuluttajiksi, jos siihen on varaa.
Katsotaan nyt mitä tämä opsi saa aikaan...
Lähetä kommentti