Koulushoppailu ja segregaatio

 Viimeiset viikot on mediassa (ja varmaan kouluissa ja kodeissakin) käyty kovaa vääntöä siitä, ovatko painotetut luokat ja koulut hyväksi vai pahaksi. Tutkijoista etenkin Venla Bernelius on tuonut jo muutaman vuoden esiin eriarvoistumisen prosessia kaupungeissa ja etenkin Helsingissä. (LINKKI tutkimukseen) Kehitys ei näytä hyvältä ja kiihtyvä segregaatio pitäisi pysäyttää. 

Eriarvoisuutta on tietenkin aina ollut. Demokratiaan kuuluu että sitä pyritään poistamaan. Ilmainen koulutus on eräs parhaita keinoja antaa kaikille mahdollisuus toteuttaa itseään ja olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa. No, tasavertaisuus ei ole pysyvä tila, kuten ei demokratiakaan. On paljon voimia, jotka tuottvat eriarvoisuutta huomaamattamme. Myös rakenteellinen välinpitämättömyys voi osaltaan ruokkia eriarvoisuutta. Koulu ei ole erillinen saari yhteiskunnasta, vaan oikeastaan yhteiskunnan kuva tai pienoismalli siitä. Lapset oppivat koulussa vaikka sen, onko oikeasti mahdollista vaikuttaa omaan lähiympäristöön.

Painotetusta opetuksestahan piti puhua. Tutkitusti siihen  osallistuu hyvästä sosioekonomisesta taustoista lapsia paljon, maahanmuuttajataustaisia on sen sijaan vähän. Painotetusta opetuksesta on tullut ilmiö, jossa jo valmiiksi hyvän sosiaalinen pääoman omaavat vahvistavat keskenään sitä edelleen. Painotettu luokka on usein "hyvä" ja muut huonompia, myös oppilaiden mielestä. Luokkien ja koulujen välisiä eroja on alkanut tutkimuksissa näkymään, ilmeisesti osin painotetun opetuksen ryhmien erojen takia.

Vanhemmat ja opettajat ovat monet kirjoittaneet puolustavia lausuntoja painotetusta opetuksesta, eikä se sinällään ole ihme. Se, että oma lapsi on hyötynyt vaikka musiikkiluokasta, ei kuitenkaan kerro mitä tapahtuu heille, jotka eivät ole mukana tai pääse mukaan painotettuun opetukseen.

Paras lukemani artikkeli asiasta oli Hesarissa 18.2. (LINKKI) kun Lari Malmberg kirjoitti kuten minusta asiat ovat: "Pohtiessaan lapsensa koulupolkua tavallinen helsinkiläinen vanhempi joutuu kipeään moraaliseen ristivetoon. Harmaan sävyjä on, mutta tiettyyn pisteeseen asti oman lapsen voitto voi olla jonkun toisen tappio."

Varmasti keskustelu on herättänyt kuntia pohtimaan omia opetusjärjestelyjään. Erittäin hyvältä kuulostaa Keravan kaupungin suunnitelma mahdollistaa painotettu opetus kaikille 7-9 luokkalaisille (LINKKI)  Varmasti painotettu opetus on hyvä asia, jolla voidaan saada oppilas kiinnittymään kouluun ja motivoitumaan omaan oppimiseensa paremmin. Ihan hyvä yhteisöllisyyden kehittämiselle on, että samahenkisiä oppilaita on luokassa. Näin voidaan tukea myös merkitsevien ystävyyssuhteiden syntyä.

Hankalaa on, jos painotetusta opetuksesta tulee etu josta pidetään kiinni, eikä haluta muiden saavan samaa kokemusta. Ihminen on kuitenkin yleensä sellainen, että ensi halutaan turvata oman lähipiirin edut. Siksi tarvitaan nyt poliittisen päättäjien ja virkamiesten hyvää yhteistyötä. Että ei kävisi kuten muistaakseni Hannu Simola sanoi, että painotettu opetus uhkaa toisintaa sääty-yhteiskunnan rakenteita.
Harkittuja ja tehokkaita toimia tarvitaan, jotta koulussa kaikki voivat aidosti kasvaa omilla vahvuuksillaan.